Kirjoittaja: admin

MARJALAAKSO, TOURULA

~ admin ~ Jätä kommentti

Marjalaakso on Tourulan kartanon Pellon torppa, joka lunastettiin itsenäiseksi v.1915. Torpan nimi kirjoitettiin 1850-luvulla joko Mariedhal tai Mariedal. Ensimmäiseksi torppariksi tuli Johan Gabriel Lisasson (s. 1816) Oripäästä. Perheessä oli vaimo Eva (s. 1812) ja neljä lasta. Ajan tavan mukaan henkikirjoihin merkittiin perheen sukunimeksi torpan nimi.
Seuraava torppari oli Mauritz Daavidinpoika Marjalaakso (s. 1849). Hän tuli taloon avioitumalla edellisen torpparin, Johanin ja Evan tyttären Mathildan (s. 1854) kanssa. Heille syntyi 13 lasta. Talossa oli, kuten siihen aikaan lähes joka torpassa, piika ja renki.
Mauritz Marjalaakso sai kiinnityksen taloon v. 1915, eli tila lunastettiin omaksi. Hän oli itsenäinen tilallinen vain pari vuotta.

Helmisaari

Seuraavat omistajat, v.1917, Vilhelm Aleksanter (Ale) Helmisaari (s. 1879) ja vaimonsa Maria (s. 1887). Heillä oli yhdeksän lasta.
Alen jälkeen tilanpitoa jatkoivat vuosina 1936-1965 Yrjö (s. 1913) ja Kaisa (o.s. Lahtinen, s. 1921) Helmisaari. Heillä on tytär Marjaana.

Tilalla oli peltoa 7 ha, joka salaojitettiin, ja metsää 13 ha. Tilalla oli iso puutarha. Vanha hirsinen päärakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella, peruskorjattiin v. 1952. Uusi navettarakennus rakennettiin v. 1950. Lisäksi oli 100:n kanan kanala. Lehmiä oli 3-4 ja nuorkarjaa. Kaisa Helmisaari jatkoi tilanpitoa perikunnan nimissä vuodesta 1965. Lehmistä luopumisen jälkeen Kaisa viljeli myyntiin mm. mansikkaa.

Marjalaakso 1960 ja 1970 -luvuilla.                        Kaisa ja Yrjö Helmisaari


Maija ja Toivo Alila

Alilat ostivat tilan v. 1985 Marjaana Helmisaarelta.

Raija Rapo ja Rauno Nurmi

Vuodesta 1994 alkaen tilan omistavat Raija Rapo ja Rauno Nurmi.

Marjalaakso 1990-2020 luvuilla.

Tiedot koonnut Tuija Olenius (v.2021)
Kuvat: Marjaana Helmisaari, Raija Rapo

SATOLAN TILAN HISTORIA

~ admin ~ Jätä kommentti

Yläneen kunta palstoitti v. 1906 ostamansa Keihäskosken Knuutilan tilan peltoja ja osan metsää myytäväksi tilattomille henkilöille pientiloiksi. Tavoitteena oli saada jokaiseen palstaan noin 5 ha peltoa ja 5 ha metsää. Palstoituksessa syntyi kuitenkin kaksi palstaa, Sato 1 ja Sato 2 (myöhemmin Satola ja Wälimäki), joissa ei ollut lainkaan varsinaista peltoa, mutta sen sijaan noin 9 ha niittyä kummassakin. Kunta arvioi kummankin palstan vähittäishinnaksi 4000 mk (nykyrahassa 16000 euroa).

Nestori Santalan (s. 1870) vanhemmat olivat muuttaneet 1830-luvulla Längelmäeltä Yläneelle, ensin Tourulaan ja sitten Vainionperän Santalan torppaan. Poika Nestori Santala ja hänen vaimonsa Vilhelmiina o.s. Ketola (s. 1878 Yläneen Heinijoella) ostivat v. 1912 Yläneen kunnalta molemmat edellä mainitut Knuutilan palstat, jotka saivat kaupassa nimet Satola ja Wälimäki. Samalla perhe alkoi myös käyttää Satola-nimeä. Palstoissa oli niittyjen lisäksi yhteensä noin 5 ha viljelykelpoiseksi luokiteltua metsämaata ja 5 ha varsinaista metsää. Wälimäen tila oli pinta-alaltaan 14 ha ja Satola 13 ha. Niittylohkot sijaitsivat vierekkäin muodostaen yhteneväisen alueen, johon myös metsäpalstat liittyivät. Niityistä saatiin ojittamalla ja muokkaamalla vuosien myötä runsasmultaiset pellot.

Satolan talo 0047korj pien
Satolan tila sijaitsee Keihäskoskella Satolantien varrella. Kuvassa on vuonna 1934 valmistunut punamullalla maalattu hirsinen asuinrakennus, Kuva Satolan suvun kokoelmasta.

Tilalle rakennettiin ensin pienempi asuinrakennus kymmenhenkisen perheen asunnoksi. Nykyisen v. 1934 valmistuneen tuvan, kaksi kamaria ja pirtin käsittävän hirsisen asuinrakennuksen Nestori Satola rakensi yhdessä jo aikuistuvien poikiensa Vilhon, Viljon ja Kaukon kanssa. Tilava hirsinen navetta, johon mahtui 18 lehmää tai nuorta karjaa, valmistui jo vuonna 1928. Rakennuksessa oli myös talli sekä työ- ja rehutiloja. Nestori ja Vilhelmiina Satolan aikana tilalla oli toistakymmentä lypsävää lehmää. Tilan pinta-alaa kasvatettiin edelleen ostamalla Kairisen perikunnalta Kajalasta Arolan tila, jossa oli pääasiassa metsää ja niittyä. Arola sijaitsee Satolan palstojen vieressä niiden pohjoispuolella.

Satolan perhe henkilöt ks Tiedot korj WP
Satolan perhe ennen sotia. Vas tyttäret Lempi, Helka ja Anna sekä pojat Vilho, Kosti, Kauko ja Viljo, joka kaatui sodassa. Edessä vanhemmat Vilhelmiina ja Nestori, heidän keskellään nuorin tytär Selma. Kuva Heikkilän suvun kokoelmasta.


Vilho (s. 1905) ja nuorin veljensä Kauko, joka oli perustanut perheen 30-luvun puolivälissä, asuivat uudessa tilavassa asuinrakennuksessa yhdessä isänsä ja äitinsä kanssa ja tekivät talon töitä. Lähes kaikki Kaukon ja vaimonsa Eevan lapset syntyivät Satolassa. Isoon navettaan mahtui kahdeksan suomenkarja-sukuista pappan ja mamman lehmää ja neljä Kaukon perheen Ayshire-lehmää. Kauko rakensi vanhasta savusaunasta kanalan. Kuten yleensä siihen aikaan, talossa kasvatettiin kolmea porsasta, joista ”yksi pantiin tiinuun ja kaksi myytiin”. Myös vasikoita kasvatettiin ja myytiin. Vilho ajoi 30-luvulla taksia ”kantti-kertaa-kantti”-Fordilla. Tuohon aikaan tilalle saatiin puhelin, mutta sähkö hankittiin vasta 50-luvun alussa. Kaukon tytär Salme vietti Satolassa lapsuutensa 16-vuotiaaksi asti. Hän muistelee, että mamma ja pappa olivat kilttejä lapsille eivätkä toruneet tai komentaneet, vaikka isossa lapsijoukossa harrastettiin sekä sallittuja että kiellettyjä leikkejä. Vanhaa kaluvajaa tutkittiin ja Heikkilän maalla olevassa savikuopassa käytiin uimassa.

Vilho Satolan ensim auto Toinen vas Vilho siskot Helka ja Selma korj.jpg
Vilho Satolan ensimmäinen auto. Toisena vasemmalta Vilho sekä siskot Helka ja Selma. Kuva Heikkilän suvun kokoelmasta.

Kun Nestori Satola kuoli v. 1956, Vilho jatkoi tilanpitoa ja Kauko muutti perheineen Mellilään. Tuolloin tilan kokonaispinta-ala oli noin 40 ha, josta peltoa oli 24 ha. Tila oli karjatilana Vilhon isännyyden alkuvuosina. Lypsäviä lehmiä oli 10-12, joiden hoitamisessa perheettömällä isännällä oli apunaan karjanhoitaja. Vilho Satola luopui karjasta vuonna 1962, jonka jälkeen tilalle jäi kotieläimeksi ainoastaan hevonen. Tilan koneistuksena oli traktori ja siihen kuuluvat työkoneet sekä puimakone. Tilalla viljeltiin pääasiassa vehnää ja kauraa.
Vilho Satolan kuoltua vuonna 1972 perikunta myi tilan. Juhani Satola osti setänsä tilasta Satolan palstan osuuden vuonna 1976. Välimäen palstan osti Esko Heikkilä ja Arolan Antti Pöllänen, molemmat Keihäskoskelta. Juhani Satola viljeli yhdessä vaimonsa Tuulikin (s. 1940, o.s. Nieminen) kanssa Köpilän karjatilaa Korkeakoskella ja sen lisäksi Satolan peltoja, joihin hän raivasi lisää runsaan hehtaarin alan. Hänen aikanaan Satolan asuinrakennus oli vuokrattuna vakuutusalalla toimineelle J. Heiniselle. Vuonna 2006 tila siirtyi Satolan perheen pojalle Raulille, joka viljelee nykyisin Köpilän tilaa Korkeakoskella.


Haastattelut: Juhani ja Tuulikki Satola
Kokosi: Hanna-Leena Kaihola

TOURULAN KARTANON UUSI AIKA

~ admin ~ Jätä kommentti

Sodan päätyttyä A. Ahlström Oy luopui Tourulan kartanon pelloista ja osasta metsää, jotka palstoitettiin siirtolaisten ja rintamamiesten asutukseen. Kartanon maista muodostettiin useita pienehköjä tiloja ja varsinaisen kantatilan ostivat Kurkijoelta tulleet Antti ja Anna Häkli, Jaakko ja Helvi (os.Häkli) Kontulainen, Nestor ja Lilja (os.Häkli) Mielonen, Tuomas ja Mirjam (os. Häkli) Ristolainen, sekä Antti Ristolainen. Tilakauppa astui voimaan 15.11.1945.

Kauppakirjassa luetellaan varsin yksityiskohtaisesti mitä kauppaan kuului. Siihen kuului peltoa 63 hehtaaria ja metsää 125 hehtaaria, tilan kaikki rakennukset ja mm. 5/7 osaa heinäseipäistä,
Mc Cormick leikkuukone, viljankuivaamon kuivauskaapit, sähkömoottori ym. Sen sijaan kauppaan kuuluneiden Kukkaspelto- ja Peräsuulien (kartanon kaikilla suuleilla oli nimet) sähköjohdot myyjä purki pois, ne eivät kauppaan kuuluneet.

 Antti ja Anna Häkli

Anna ja Antti  Häkli                                                           Kuva  1950-luvulta

Päärakennukseen muuttivat asumaan Antti (s.1896) ja Anna Häkli (s.1894) sekä Jaakko ja Helvi Kontulainen. Kartanon leivintuvan hirret siirrettiin Keskitalon paikalle ja niistä rakennettiin talo, jonne muuttivat Nestor ja Lilja Mielonen. Ruukinmäen talosta, joka oli toiminut myös kouluna, tuli Tuomas ja Mirjam Ristolaiselle koti. Antti Ristolainen asui Ojaranta nimisellä tilalla myöhemmin.

Jaakko ja Helvi Kontulainen

Häklien jälkeen tilanpitoa jatkoivat Jaakko ja Helvi Kontulainen. Heidän aikanaan tilalla oli viljanviljelyn lisäksi myös lehmiä, sikoja ja kanoja.

Viljamakasiini                                                Navettarakennus

Antti ja Anja Kontulainen

Antti ja Anja Kontulaiselle tila siirtyi v. 1979. He rakensivat uuden asuinrakennuksen tien toiselle puolelle, päärakennusta vastapäätä, joen rantaan. Heidän aikanaan tuotantosuuntana oli sikatalous ja viljanviljely, sekä metsätyöt. Eläimistä luovuttiin v.2011.

Anja ja Antti Kontulainen rakensivat uuden talon 1980.                         

Jukka ja Sari Kontulainen

Heidän poikansa Jukka Kontulainen jatkoi tilanpitoa v. 2012. Jukka ja Sari avioituivat v. 2014. Heidän aikanaan päärakennusta ja piharakennuksia on korjattu vanhaa kunnioittaen. Päärakennus, joka rakennettiin Abraham Kingelin aikana 1830-luvulla, on nyt heidän kotinsa.

Image gallery image
Image gallery image
Image gallery image

Kartanon vellikellon torni ja tuuliviiri, joka mukailee Armfeltin vaakunaa, on korjattu vanhan mallin mukaan. Kello on alkuperäinen 1800-luvulta.

      

Teksti ja kuvat  Anja Kontulainen   v.2019    Kokosi: Tuija Olenius