Yläneen kunta palstoitti v. 1906 ostamansa Keihäskosken Knuutilan tilan peltoja ja osan metsää myytäväksi tilattomille henkilöille pientiloiksi. Tavoitteena oli saada jokaiseen palstaan noin 5 ha peltoa ja 5 ha metsää. Palstoituksessa syntyi kuitenkin kaksi palstaa, Sato 1 ja Sato 2 (myöhemmin Satola ja Wälimäki), joissa ei ollut lainkaan varsinaista peltoa, mutta sen sijaan noin 9 ha niittyä kummassakin. Kunta arvioi kummankin palstan vähittäishinnaksi 4000 mk (nykyrahassa 16000 euroa).
Nestori Santalan (s. 1870) vanhemmat olivat muuttaneet 1830-luvulla Längelmäeltä Yläneelle, ensin Tourulaan ja sitten Vainionperän Santalan torppaan. Poika Nestori Santala ja hänen vaimonsa Vilhelmiina o.s. Ketola (s. 1878 Yläneen Heinijoella) ostivat v. 1912 Yläneen kunnalta molemmat edellä mainitut Knuutilan palstat, jotka saivat kaupassa nimet Satola ja Wälimäki. Samalla perhe alkoi myös käyttää Satola-nimeä. Palstoissa oli niittyjen lisäksi yhteensä noin 5 ha viljelykelpoiseksi luokiteltua metsämaata ja 5 ha varsinaista metsää. Wälimäen tila oli pinta-alaltaan 14 ha ja Satola 13 ha. Niittylohkot sijaitsivat vierekkäin muodostaen yhteneväisen alueen, johon myös metsäpalstat liittyivät. Niityistä saatiin ojittamalla ja muokkaamalla vuosien myötä runsasmultaiset pellot.
Tilalle rakennettiin ensin pienempi asuinrakennus kymmenhenkisen perheen asunnoksi. Nykyisen v. 1934 valmistuneen tuvan, kaksi kamaria ja pirtin käsittävän hirsisen asuinrakennuksen Nestori Satola rakensi yhdessä jo aikuistuvien poikiensa Vilhon, Viljon ja Kaukon kanssa. Tilava hirsinen navetta, johon mahtui 18 lehmää tai nuorta karjaa, valmistui jo vuonna 1928. Rakennuksessa oli myös talli sekä työ- ja rehutiloja. Nestori ja Vilhelmiina Satolan aikana tilalla oli toistakymmentä lypsävää lehmää. Tilan pinta-alaa kasvatettiin edelleen ostamalla Kairisen perikunnalta Kajalasta Arolan tila, jossa oli pääasiassa metsää ja niittyä. Arola sijaitsee Satolan palstojen vieressä niiden pohjoispuolella.
Vilho (s. 1905) ja nuorin veljensä Kauko, joka oli perustanut perheen 30-luvun puolivälissä, asuivat uudessa tilavassa asuinrakennuksessa yhdessä isänsä ja äitinsä kanssa ja tekivät talon töitä. Lähes kaikki Kaukon ja vaimonsa Eevan lapset syntyivät Satolassa. Isoon navettaan mahtui kahdeksan suomenkarja-sukuista pappan ja mamman lehmää ja neljä Kaukon perheen Ayshire-lehmää. Kauko rakensi vanhasta savusaunasta kanalan. Kuten yleensä siihen aikaan, talossa kasvatettiin kolmea porsasta, joista ”yksi pantiin tiinuun ja kaksi myytiin”. Myös vasikoita kasvatettiin ja myytiin. Vilho ajoi 30-luvulla taksia ”kantti-kertaa-kantti”-Fordilla. Tuohon aikaan tilalle saatiin puhelin, mutta sähkö hankittiin vasta 50-luvun alussa. Kaukon tytär Salme vietti Satolassa lapsuutensa 16-vuotiaaksi asti. Hän muistelee, että mamma ja pappa olivat kilttejä lapsille eivätkä toruneet tai komentaneet, vaikka isossa lapsijoukossa harrastettiin sekä sallittuja että kiellettyjä leikkejä. Vanhaa kaluvajaa tutkittiin ja Heikkilän maalla olevassa savikuopassa käytiin uimassa.
Kun Nestori Satola kuoli v. 1956, Vilho jatkoi tilanpitoa ja Kauko muutti perheineen Mellilään. Tuolloin tilan kokonaispinta-ala oli noin 40 ha, josta peltoa oli 24 ha. Tila oli karjatilana Vilhon isännyyden alkuvuosina. Lypsäviä lehmiä oli 10-12, joiden hoitamisessa perheettömällä isännällä oli apunaan karjanhoitaja. Vilho Satola luopui karjasta vuonna 1962, jonka jälkeen tilalle jäi kotieläimeksi ainoastaan hevonen. Tilan koneistuksena oli traktori ja siihen kuuluvat työkoneet sekä puimakone. Tilalla viljeltiin pääasiassa vehnää ja kauraa.
Vilho Satolan kuoltua vuonna 1972 perikunta myi tilan. Juhani Satola osti setänsä tilasta Satolan palstan osuuden vuonna 1976. Välimäen palstan osti Esko Heikkilä ja Arolan Antti Pöllänen, molemmat Keihäskoskelta. Juhani Satola viljeli yhdessä vaimonsa Tuulikin (s. 1940, o.s. Nieminen) kanssa Köpilän karjatilaa Korkeakoskella ja sen lisäksi Satolan peltoja, joihin hän raivasi lisää runsaan hehtaarin alan. Hänen aikanaan Satolan asuinrakennus oli vuokrattuna vakuutusalalla toimineelle J. Heiniselle. Vuonna 2006 tila siirtyi Satolan perheen pojalle Raulille, joka viljelee nykyisin Köpilän tilaa Korkeakoskella.
Haastattelut: Juhani ja Tuulikki Satola
Kokosi: Hanna-Leena Kaihola