Tiet ennen 1900-lukua Keskiajalla tiet jaettiin yhteisesti ylläpidettäviin yleisiin teihin ja käyttäjiensä ylläpitämiin paikallisiin teihin. Tämä jako perustui 1300-luvun ruotsalaisiin maanlakeihin, sen mukaan jokaiseen kirkonkylään tuli johtaa yksi yleinen tie.Talonpojilla oli velvollisuus osallistua yleisten teiden kunnossapitoon sekä työllä, että veroilla. Heidän tuli pitää tiet kunnossa ja lisäksi maksaa veroa, jolla ylläpidettiin esimerkiksi siltoja. Teitä tarkastettiin keväisin ja syksyisin ja laiminlyönneistä… Lue lisää: POLUISTA MAANTEIKSI

Talvi-ja jatkosodassa kaatuneet Keihäskoskelta ja Tourulasta kotoisin olevia miehiä kuoli talvi- ja jatkosodissa yhteensä 19. Talvisodassa kuoli Tourulasta viisi ja Keihäskoskelta kolme miestä. Jatkosodassa kuoli Tourulasta kahdeksan ja Keihäskoskelta kolme. Parhaassa iässä olevat miehet olivat äitiensä ja isiensä poikia, mutta myös puolisoja ja lastensa isiä.Miehistä 11 oli vielä poikamiehiä, kahdeksan naimisissa ja kuudella oli myös lapsia. Tiloja jäi vaille isäntää… Lue lisää: SODASSA MENETETYT KYLIEMME MIEHET

Asutustoiminnan perusteet Sotien jälkeen, Moskovan rauhan seurauksena siirtoväen määrä Suomessa oli noin 420000 henkeä. Heistä yli puolet oli saanut toimeentulonsa maataloudesta. Sotien jälkeen Suomi oli menettänyt noin 12% pinta-alastaan. Maataloussiirtoväen asuttaminen oli alusta lähtien vaikein ongelma koko siirtoväkikysymyksessä. Pika-asutuslaki 1940 Talvisodan jälkeen, jo keväällä 1940 annettiin menetetyn Karjalan maatalousväen asuttamiseksi ns. pika-asutuslaki. Jo tämän lain yhteydessä tehtiin suunnitelmia siirtoväen lopulliseksi… Lue lisää: ASUTUSTOIMINTA TOURULASSA JA KEIHÄSKOSKELLA