Talvi-ja jatkosodassa kaatuneet Keihäskoskelta ja Tourulasta kotoisin olevia miehiä kuoli talvi- ja jatkosodissa yhteensä 19. Talvisodassa kuoli Tourulasta viisi ja Keihäskoskelta kolme miestä. Jatkosodassa kuoli Tourulasta kahdeksan ja Keihäskoskelta kolme. Parhaassa iässä olevat miehet olivat äitiensä ja isiensä poikia, mutta myös puolisoja ja lastensa isiä.Miehistä 11 oli vielä poikamiehiä, kahdeksan naimisissa ja kuudella oli myös lapsia. Tiloja jäi vaille isäntää… Lue lisää: SODASSA MENETETYT KYLIEMME MIEHET

Asutustoiminnan perusteet Sotien jälkeen, Moskovan rauhan seurauksena siirtoväen määrä Suomessa oli noin 420000 henkeä. Heistä yli puolet oli saanut toimeentulonsa maataloudesta. Sotien jälkeen Suomi oli menettänyt noin 12% pinta-alastaan. Maataloussiirtoväen asuttaminen oli alusta lähtien vaikein ongelma koko siirtoväkikysymyksessä. Pika-asutuslaki 1940 Talvisodan jälkeen, jo keväällä 1940 annettiin menetetyn Karjalan maatalousväen asuttamiseksi ns. pika-asutuslaki. Jo tämän lain yhteydessä tehtiin suunnitelmia siirtoväen lopulliseksi… Lue lisää: ASUTUSTOIMINTA TOURULASSA JA KEIHÄSKOSKELLA

Maaseudulla väestönsuojelun tarve oli toisenlainen kuin kaupungeissa, joissa varauduttiin laajoihin pommituksiin ja jopa kaasuhyökkäyksiin. Vaikka ilmapommitukset kohdistuivat pääasiassa taajamiin, sodan uhka ulottui myös maaseudulle. Talvisodan aikana Yläneelle pudotettiin pommeja, mutta ne eivät aiheuttaneet merkittävää tuhoa. Pommikoneita lensi kuitenkin usein alueen yli, ja ilmahälytyksiä annettiin toistuvasti. Turun pommitukset kuuluivat Yläneelle asti, ja taivaanranta hehkui ajoittain tulipalojen punaisena. Helmikuussa 1944 kirkonkylän kansakoulun… Lue lisää: VÄESTÖNSUOJELU