Rakennustoiminta oli Suomen maaseudulla ollut kohtalaisen vilkasta jo 1920 ja 1930 luvuilla. Torppari-laki 1918 ja maaseudun asutustoiminta 1930-luvulla lisäsi paljon tilojen määrää ja niin myös rakennustoimintaa. Siirtoväki ja rakentaminen Siirtoväki oli suurin asunnon tarvitsijoiden ryhmä sekä talvisodan, että jatkosodan jälkeen.Noin 400 000 evakosta suurin osa sai elantonsa maataloudesta, kaupunkilaisia evakkoja oli 90 000 ja he sijoittuivat edelleen kaupunkeihin. Uuden rakentaminen painottui… Lue lisää: RAKENTAMINEN SOTIEN AIKANA JA SODAN JÄLKEEN

Kenttäposti oli sotavuosina 1939–1945 puolustusvoimien perustama postinkuljetusjärjestelmä rintaman ja kotiväen välille. Kenttäpostia kulki noina vuosina yli miljardi lähetystä, kirjeitä, kortteja ja paketteja. Sen merkitys mielialaan, niin kotona kuin rintamallakin oli suuri. Se oli ainoa keino pitää yhteyttä läheisiin ja kertoa että: ”hengissä ollaan”. Yhteydenpitoon kannustettiin myös valtion taholta ja asiasta muistutettiin tiedotusvälineissä. Kirjeissä käsiteltiin myös arkisia asioita, kuten lasten kasvatusta,… Lue lisää: KENTTÄPOSTI

Tekstiiliostokortteja oli erikseen naisille, miehille ja lapsille. Niitä oli viisi erilaista, eri vaatteisiin. Sota vaikeutti ulkomaan kauppaa, osa aiemmin tuoduista tavaroista jäi kokonaan saamatta. Puuvillan, villan ja nahkojen tuonti loppui kokonaan v.1942. Suomen kutomateollisuuden tuotanto määrättiin kokonaan vain armeijan käyttöön v.1941.Tilanteeseen varauduttiin jo syksyllä v.1940, kun säännöstelyn piiriin määrättiin vaatteet, muut tekstiilit ja jalkineet. Kansanhuoltoministeriö velvoitti samaan aikaan kauppiaita ja… Lue lisää: PULA-AJAN VAATTEET, KENGÄT JA TEKSTIILIT