HEVOSTEN LUOVUTUS SOTIIN Hevosvetoinen armeijaViimeisenä rauhan vuonna maassamme oli noin 380 000 hevosta. Hevosten tarve maassa oli siis suuri ja Suomen puolustamiseen tarvittiin huomattavan suuri määrä hevosia. Talvisodassa määrävahvuuden mukaan jokaisessa kenttätykistörykmentissä oli 1 300 hevosta. Järeää kenttätykkiä tarvittiin vetämään kuusi, jopa kahdeksan hevosta. Jalkaväkirykmentissä oli 500 hevosta ja jalkaväkipataljoonassa sata hevosta. Kun esimerkiksi kenttätykistörykmentissä oli 2300 miestä ja mainitut… Lue lisää: MAANVILJELIJÖIDEN LUOVUTUSVELVOLLISUUKSIA ARMEIJALLE

Keräyksiä kotirintamalta puolustusvoimilleSuomen armeija lähti talvisotaan varsin huonoin varustein. Monet maaseudun asukkaat joutuivat varustamaan armeijaa pakko-ottojen kautta luovuttamalla hevosia varusteineen, ajoneuvoja, elintarvikkeita ja paljon muuta. Kotirintamalla ryhdyttiin heti keräämään myös vapaaehtoisesti puuttuvaa vaatetta ja muuta tavaraa puolustusvoimien tarpeisiin. Suojeluskuntien ja Lotta Svärd järjestön keräystoimistot ottivat vastaan ja toimittivat lahjoitukset armeijalle. Lehdissä julkaistiin luetteloita puuttuvista varusteista. Kunnallinen viikkolehti julkaisi tammikuussa 1940… Lue lisää: SOTAVUOSIEN VAPAAEHTOISTYÖTÄ KOTIRINTAMALLA

Polttoaineiden säännöstely alkoi heti sodan alkaessa syksyllä 1939. Kaikki ulkomailta saatava polttoöljy meni armeijalle. Maaseudulla oli maatalouskoneita vielä melko vähän, mutta mm. traktoreita oli jo isommilla tiloilla. Pääosa töistä tehtiin vielä hevosilla, joita jouduttiin myös luovuttamaan armeijalle sotaan. Autoja oli sota-aikana vain ammattikäytössä. Häkäpöntöt Suomessa oli onneksi kehitetty jo ennen sotaa häkäpönttöjä eli hiili- ja puukaasuttimia, jotka soveltuivat käytettäväksi kulkuvälineisiin… Lue lisää: POLTTOAINEIDEN SÄÄNNÖSTELY