Mäkitalon mainitaan 1880-luvulla kirkonkylän Lukkalan tilan mailla olevana mäkitupana. Kirkonkylän Lukkalan talolla oli maata Tourulan kylässä. Tilalla asuneet torppari Reinhold Laine (suutarinpoika, s.1882), lempinimeltään Rellu ja vaimo Elsa Kustaantytär Lehto (s.1881) lunastivat tilan omakseen v. 1915. Heillä oli silloin viisi lasta.
Arvo ja Lempi Mattila
Tila pakkohuutokaupattiin v.1931 ja tilan ostivat Arvo (s.1900) ja Lempi (s.1902, o.s. Rantala) Mattila. Heillä oli neljä poikaa Eino (s.1926), Esko (s.1931), Eero (s.1933) ja Toivo (s.1939). Mäkitalon asuinrakennus oli alun perin 1800-luvun lopulta, sitä peruskorjattiin Arvon ja Lempin aikana.
Uusi navetta rakennettiin v. 1946-47 ja ratasvaja 1930-luvulla.
Arvon ja Lempin aikana Mäkitaloon rakennettiin myös uudenaikainen iso kanala, jonka johdosta heillä pidettiin erilaisia kananhoitokursseja Tourulan Pienviljelijäyhdistyksen toimesta. He toimivat aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa mukana, Arvo Mattila oli pitkään pienviljelijäyhdistyksen kirjuri ja puheenjohtaja.
Tilalla oli 4 lehmää, nuorkarjaa, ja muutama possu sekä lampaita.
Hevosia oli kaksi, nimeltään Maiju ja Priitu.
Eero Mattila (88 v.) muistelee Maiju hevosta:
Maiju oli isä Arvon oma kasvattihevonen. Varsasta saakka se oli tirheä ja sisukas hevonen.Toisinaan äkäpussi, mutta hyvä työhevonen. Varsinkin metsäsouvissa, josta sai taloon toimeentuloa. Souvista saadut rahat laitettiin kirjekuoreen, jotka Eero (15 v.) lähti polkupyörällä viemään Oripään Osuuspankkiin, jolloin loppulaina talosta tuli maksetuksi. Metsäsouvista sai myös kahvia ja tupakkaa (tehopakkaus). Vanhuusiän saavuttaessa 35-vuotiaana Maiju tuli tiensä päähän, koska talossa ei voitu pitää kahta hevosta.
Eeron kohtaloksi oli viedä Maiju lopetettavaksi teurastamoon Mikkolalle Makkarkoskelle. Siitä saaduilla rahoilla ostettiin uudet hevosen valjaat nimeltään silat.
Toivo ja Leena Mattila
Arvo ja Lempi Mattilan nuorin poika Toivo vihittiin Leenan (Eira, o.s. Joki-Kouhila) kanssa v. 1964.
He ostivat Mäkitalon vierestä Uusitalo nimisen tilan samana vuonna.
Vuonna 1972 tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos, jolloin Arvo ja Lempi muuttivat asumaan Uuteentaloon ja Toivo ja Leena Mäkitaloon, jonne he rakensivat uuden asuinrakennuksen v. 1975.
Heidän aikanaan rakennettiin kaksi peltihallia 1980-luvulla.
Toivon ja Leenan aikana jatkui kanatalous ja rakennettiin uusi häkkikanala v. 1977 1300 kanalle. Heillä oli myös muita eläimiä, sikoja, kuttuja, valkoinen pukki nimetä Roope, nutrioita, kalkkunoita ja viiriäisiä. Maatilan töiden lisäksi Toivo kävi kirvesmiehenä Lähdemäellä ja myöhemmin kolmivuorotöissä paperitehtaalla. Leena toimi koulun keittäjänä, Keihäskosken ala-asteella.
Heillä oli iso mansikkamaa 1970-80 luvuilla. Kesälapsitoimintaa oli 1990-luvulla, jolloin kaupunkien lapset pääsivät kokemaan maaseudun elämää muutaman viikon kesällä omien lasten mukana.
Toivo ja Leena ovat olleet aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa martoissa, pienviljelijäyhdistyksessä, metsästysseurassa ja kyläyhdistyksessä.
Käsityönavetta
Leena opiskeli Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa lampaanvilla- ja turkistuotteiden valmistusta. Innoituksena oli hänen 50-vuotislahjakseen saamat lampaan turkistossut, joita hän alkoi ensin valmistaa. Leena perusti v. 1994 Käsityönavetta Leena Mattila nimisen yrityksen. Vuosien kuluessa Käsityönavetassa on valmistunut erilaisia turkistuotteita, liivejä, hanskoja, hattuja, vällyjä jne.
Matti ja Sanna Mattila
Nuorin lapsista, Matti osti tilan vanhemmiltaan v. 2009, jonne muutti tyttäriensä Sonjan (s.2004) ja Aada-Ilonan (s.2009) kanssa. Matti ja Sanna avioituivat v. 2013 ja saivat yhdessä vielä kolme lasta, Elsa (s.2015), Eino (s.2017) ja Toivo (s.2019).
Matin ja Sannan aikana asuinrakennusta laajennettiin v. 2017.
Edelleen yhdistystoiminta on osana elämää, Sannan toimiessa aktiivisesti martta-, kylä- ja MLL-yhdistyksissä. Matti seuraa isänsä jalan jälkiä kuulumalla metsästysseuraan.
Teksti ja kuvat: Sanna Mattila v. 2022