Markku Peltola (s. 1939), joka on kotoisin Keihäskosken Peltolan talosta ja Terttu Peltola (o.s. Mäkelä, s. 1946 Loimaalla) ostivat Markun vanhemmilta Kotirannan palstan pian naimisiinmenonsa jälkeen vuonna 1968. . Palstassa oli 13 ha peltoa ja 7 ha metsää. Risto Peltola oli hankkinut palstan kymmenen vuotta aikaisemmin Prusilan isäntä Antti Majaselta, joka myi omistamansa Prusilan tilan kaikki maat ja muutti kotipitäjäänsä Metsämaalle. Markku oli jo aikaisemmin nuoruusvuosina hankkinut 20 hehtaarin metsäpalstan.
Kotirannan nykyinen rekisterinumero on 1:29. Se sijaitsee Keihäskoskelta Virttaalle menevän Niittykulmantien varrella alle kilometrin päässä kylän keskustasta. Kotirannan omisti ja sitä viljeli 1920-luvulla Prusilan isäntä Oskari Komu. Kalle ja Elsa Mäkelä (ent. Kronström) rakensivat vuonna 1924 asuinrakennuksen Kotirannan tontille ja asuivat siinä mäkitupalaisina. Kun tila tuli Markku ja Terttu Peltolan omistukseen, siellä oli jäljellä vanha omenapuu ja kaivo lahoine kehikkoineen. Sen luo kerrotaan vanhaisännän aikanaan kuolleen.
Markku ja Terttu Peltola Kotirannan isäntänä ja emäntänä
Kotirantaan valmistui vuonna 1969 Markun rakentama asuinrakennus, jota perheen kasvaessa jatkettiin v. 1984. Kanala valmistui vuonna 1971. Sen myötä Peltoloista tuli kananmunantuottajia. Kanala toimi ensin 2000 kanan lattiakanalana, mutta 70-luvun lopulla siirryttiin häkkikanalaan, johon mahtui kolmeen kerrokseen 5000 kanaa. Kanojen lisäksi pidettiin 10-20 kesäpossua ja myös vuohia ja lampaita.
Kanojen rehu tehtiin ensimmäisinä vuosina käsin viljasta jauhamalla ja sekoittamalla siihen rehutiiviste ja kalkki. Rehun jakaminen tapahtui myös käsin. Häkkikanalan myötä siirryttiin valmiiseen rehuun ja kolme kertaa päivässä tapahtuva ruokinta sujui ketjuruokkijalla. Lattiakanalasta kerättiin munia useampi kerta päivässä, koska munia löytyi pesien lisäksi myös pehkun seasta. Häkkikanalassa munat kerättiin kerran päivässä ja sen jälkeen harjattiin hienojakoinen siipipöly ja siivottiin käytävät. Lasten ollessa pieniä töitä tehtiin vuorotellen, joskus yhdessä ja myös koko perheen voimalla. Peltolat kuuluivat alusta asti Munakuntaan, jonka auto haki rullakoihin lajitellut munat ja vei pakkaamolle kerran viikossa.
Tarvittavat kaksi varastorakennusta valmistuivat vuosina 1972 ja -80. Vuonna 1983 saatiin oma kuivuri ja 1970-luvulla rakennettiin vajarakennus ja hakevarasto kanalarakennuksen toiseen päähän, johon tehtiin myös lämpölaitos. Terttu-emäntä huokaa, että tuntuu kuin aina olisi jotain rakennettu. Omasta metsästä saatiin materiaalit moniin rakennuksiin. Markku teki talvihakkuita, metsänhoitoa ja metsänistutusta, johon perhekin osallistui.
Omien peltomaiden lisäksi oli alusta asti vuokralla Markun serkulta ja hänen mieheltään Aron tilan 20 ha:n pellot ja 1980-luvun alusta Alitoivion tilalta noin 9 ha peltoa. Vuonna 1987 ostettiin Mäkiheikkilän tilalta Alli ja Maiju Laineelta 8 ha peltoa ja 7 ha metsää. Vuonna 1997 ostettiin myös Laineen tilan rakennukset ja tonttimaa.
Kotirannan tila oli vuosia Farma-Maaseutukeskuksen kirjanpitotilana. Vuonna 1977 se valittiin Yläneen vuoden tuottajaksi. Pelloilla viljeltiin vehnää, kauraa, ohraa, rypsiä ja kanojen ruuaksi rehuviljaa. Osa viljasta oli siemenviljasopimuksia. Myös ruokahernettä viljeltiin sekä sokerijuurikasta 80-luvulta vuoteen 2018 saakka, jolloin Jussi-Pekka Peltola oli jo isäntänä. Harrasteviljelynä kasvatettiin 1990-luvulla avomaakurkkua, valkosipulia ja yrttejä.
Tilan lähellä olevat sieni- ja marjamaastot ja luonnossa samoilu koiran kanssa on ollut Terttu-emännän vapaa-ajan lempipuuhia. Lähellä kotia metsälammen rannalla on saunamökki Kallioranta, jonka Markku ja pojat rakensivat. Kalliosyvennyksessä ollut umpeenkasvanut lampi tyhjennettiin ja kalliopohja pestiin. Mökki on toiminut perheen virkistyspaikkana, jossa sauna on lämmennyt nopeasti töiden jälkeen!
Luottamustehtäviä ja yhdistystoimintaa
Tilanpidon ohella Markku toimi Keihäskosken Maamiesseuran, Yläneen Maataloustuottajien, Munakunnan ja Yläneen Säästöpankin hallituksissa sekä Keskustan Tourulan-Keihäskosken paikallisosaston johtokunnassa ja lisäksi jäsenenä Yläneen kunnan monissa lautakunnissa.. Lasten käydessä koulua Markku oli Keihäskosken ala-asteen johtokunnan jäsen sekä toimi Yläneen Kirin vapaaehtoisten joukoissa. Keihäskosken koulun sulkemisen jälkeen v. 1992 perustettiin Tourula-Keihäskosken kyläyhdistys, jonka remonttiryhmän aktiivijäsen Markku oli alusta asti..
Terttu on myös ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen emäntä. Hän on ollut jäsenenä ja usein hallituksessa seuraavissa yhdistyksissä: Yläneen Maa- ja Kotitalousnaiset, Keihäskosken Martat v. 1967 alkaen, josta pitkään puheenjohtajana ja sihteerinä, Yläneen Keskustanaiset, Keihäskosken ala-asteen johtokunta ja Yläneen kunnanvaltuusto (1984-92). Hän toimi pitkään Yläneen seurakunnassa Lähetystyön johtokunnassa ja oli lähetyssihteerinä 1995-2005. Terttu oli vuosien ajan Kyläyhdistyksen kantavana voimana sekä Paimenenmäen kylätalkkarina vuoteen 2017 asti.
Terttu ja Markku joutuivat luopumaan tilanpidosta varhain isännän sairauksien myötä. Vuonna 1997 muutettiin Mäkiheikkilän taloon. Ensimmäisinä vuosina käytiin auttelemassa Jussia Kotirannassa niin kanalatöissä kuin kylvö- ja korjuuaikaan. Lokakuussa 2017 Terttu ja Markku muuttivat kirkonkylään. Päivät ovat täyttyneet erilaisilla vapaaehtoistoimilla. Terttu toteaa: ”Tärkeitä ja rakkaita ovat olleet lapset, tytär Katariina ja pojat Mika, Jussi ja Janne sekä lastenlapset, arvokkainta elämässämme!”.
Kotiranta Jussi-Pekka Peltolan isännöimänä
Jussi Peltolasta (s. 1970) tuli Kotirannan tilan isäntä vuonna 1997. Hänellä on viljelyksessä tilan omat ja Alitoiviosta ostetut sekä Aron tilalta vuokralla olevat pellot. Jussilla on talonrakennus-kirvesmiehen koulutus. Hän tekee myös tilan ulkopuolella kirvesmiehen töitä, talonrakennusta ja korjauksia sekä suorittaa myös metsänhoito- ja metsäkoneurakointia.
Teksti: Terttu Peltola , kokosi Hanna-Leena Kaihola
Kuvat. Terttu ja Markku Peltolan kuvakokoelmasta
