Kustaa ja Serafia Kajander

Puuseppä Kustaa Kajander (s. 25.1.1851, k. 3.9.1927) ja vaimonsa Serafia Matintytär (s. 13.2.1869, k. 18.12.1907) vuokrasivat tilan vuonna 1906 Yläneen kunnan omistamasta Knuutilan verotalosta Ylikylän pelto nimisestä pellosta. 25 vuodeksi vuokrattu tila oli yhteensä 10,6 hehtaaria (viljeltyä  5,2 ha, viljelyskelpoista 0,6 ha ja metsämaata 4,8 ha). Viiden vuoden kuluttua kunta päätti myydä maita vuokraajille ja Kustaa osti tilan  R:No 2:37 marraskuussa 1910.

Kustaalle ja Serafialle syntyi viisi lasta: Martta (1894 – 1897), Kustaa (”Valtteri”) (1897 – 1954), Martti (1899 – 1938), Rauha (1902 – 1994) ja Eero (1905 – 1940).

Kustaalla oli myös ensimmäisestä avioliitostaan Sofia Vilhelminan (1856 – 1892) kanssa poika Edvard Maurits, joka muutti vuonna 1936 sukunimekseen Rajala.

Ylitalon mailla asui myös mäkitupalainen Frans Sjöholm. Hän osti vuonna 1920 vuokraamansa ”Ketola-nimisen tonttialueen”. Ketolan (R:No 2:36) omisti myöhemmin Rauha Kajander, joka eläkkeelle jäätyään palasi Keihäskoskelle. Nykyään Ketola on jälleen osa Ylitaloa.    
          

 

Martti ja Emilia Kajander

Kustaan kuoltua Ylitalon isäntänä jatkoi hänen poikansa Martti vaimonsa Emilian (”Milja”, os. Nummela) kanssa.  Heille syntyi kolme lasta: Beata (1926), Pentti (1930) ja Jouko (1931).

Martti kuoli alle 40-vuotiaana vuonna 1938. Tuolloin talossa oli hevonen, kaksi lehmää, kaksi hiehoa, 75 kanaa ja 50 kananpoikasta.

Suvussa kerrotun mukaan Martti teki maataloustöiden lisäksi puutöitä ja kävi myös metsällä – perukirjasta löytyykin luodikko. Perikunta eli Milja ja lapset jatkoivat tilanpitoa. Beata avioitui Armas Oleniuksen kanssa 1950. He ja tyttärensä Seija asuivat Ylitalossa, kunnes muuttivat Tourulaan.

Pentti ja Ulla Kajander

Vuonna 1956 omistajaksi tuli Pentti Kajander, mutta Milja jäi asumaan tilalle. Pentti avioitui 1961 Ulla Kronströmin kanssa. Heille syntyi kolme lasta: Taina, Tarmo ja Rauno.         

Pentti jatkoi tilan kehittämistä. Jo 1959 oli valmistunut uusi karjarakennus, jossa oli navetta, talli, sikala ja karjakeittiö. 60-luvun lopulla talossa oli traktori, mutta vielä hevonenkin.  Lehmiä oli viisi, muutama sika ja noin 250 kanaa. Ullan syntymäkodin Ruoholan pellot, noin 6 ha, olivat aluksi vuokrapeltoina, mutta 1967 tila ostettiin. 1970-luvun alussa rakennettiin uusi kuivuri. Pentti kuoli vuonna 1975. Tuolloin navetassa oli neljä lehmää ja neljä vasikkaa sekä sikalassa 20 porsasta.  Ulla jatkoi tilanpitoa. Lehmistä luovuttiin, jonka jälkeen navetta muuttui sikalaksi ja myöhemmin vielä kanalaksi.

Rauno Kajander

Vuonna 1990 Rauno Kajander lunasti tilan kuolinpesältä (Ylitalo ja Ruohola yhteensä 21,7 ha).     
Ulla Kajander muutti syntymäkotiinsa Ruoholaan, josta lohkottiin hänelle tontti (Ruohisto 2:80).

Rauno on kehittänyt tilaa, tuotantosuuntana kananmunantuotanto. Viljelyalaa on kasvatettu ostamalla ja vuokraamalla peltoa. Tilan rakennuskantaa on uudistettu 2000-luvulla.

Raunolla on neljä lasta, Minna, Miia ja Marko sekä Eero.

Kirjoittaja Taina Kajander v. 2020