Kynnenoja löytyy vanhoista kirkonkirjoista jo 1700-luvun puolivälissä, se oli silloin Yläneenkartanon torppa. Tourulan kartanon omistaja Abraham Kingelin osti sen 1830-luvulla. Kynnenoja lunastettiin itsenäiseksi tilaksi v.1913.

Juho ja Amanda Kynnenoja

Tilan osti sen viimeinen torppari Juho Fredrik (Hakala, Kantola) s.1858, Alastaro ja Amanda Juhantytär s.1857, Eura. He olivat tulleet Kynnenojaan torppareiksi v.1902. Ajan tavan mukaan he alkoivat käyttää talon nimeä Kynnenoja sukunimenään.
Heillä oli viisi lasta Aina, Juho, Kasper, Naimi ja Frans (Nestori).

Nestori ja Anna Kynnenoja

Juhon ja Amandan poika (Frans) Nestori s.19.6.1896 ja Anna Wilhelmiina s.28.10.1897 jatkoivat heidän jälkeensä isännyyttä. Heillä oli viisi lasta.

Yllä: Nestori ja Anna Kynnenoja.
Alhaalla:: Nestori ja Anna perheineen, keskellä tytär Lahja.

Lahja ja Urpo Pihlajamäki

Nestorin ja Annan tytär Lahja Kynnenoja s.1923, vihittiin Urpo Pihlajamäen s.1911, kanssa.
He jatkoivat tilan pitoa v. 1960 alkaen. Heillä on yksi tytär Eila. Lahja ja Urpo rakensivat uuden päärakennuksen v.1964. Navettaa, joka alun perin on rakennettu v.1927, peruskorjattiin v.1965. Kynnenojassa ensimmäinen traktori oli Oliver-merkkinen, myös Volvo ja Ford-traktoreita on ollut. Pelloilla on viljelty kauraa, ohraa, vehnää, perunaa ja lanttua. Lehmille on viljelty rehuksi heinää ja laidunta. Lehmiä on ollut 5–6, lisäksi hiehoja ja vasikoita. Myös kanoja pidettiin.

Lahja ja Urpo Pihlajamäki ja Eila tytär.

                                   
Eila Pihlajamäki

Tytär Eila Pihlajamäki otti tilan isännyyden v.1984 ja jatkoi viljelyä, sekä lehmien pitoa.
Eila kävi lisäksi töissä Silon ompelimossa.

Lehmät kuuluivat Kynnenojan elämään, myös Eilan isännöidessä tilaa, kuvassa Eila lypsämässä.

Kynnenojan tilan varhaisempaa historiaa löytyy kirjoituksesta Tourulan kartanon torppia Vainionperässä.

Tietoja keräsivät v.2023 Tuija Olenius ja Merja Rouvali