Frans Iisakinpoika Ilola (s. 1879), oli kotoisin Säkylän Pyhäjoelta, Isoketolan Ilolan torpparin poika. Hän oli mennyt naimisiin 1901 ja muuttanut Oripäähän, josta muutti Keihäskoskelle vuonna 1907. Mukana Oripäästä muutti myös vaimo Hilma Eufemia o.s. Kajander (s. 1884). Hän oli kotoisin Vainionperän Lennon tilalta, missä hänen isänsä Juha Kajander oli käsityöläisenä. Frans ja Hilma alkoivat käyttää sukunimeä Nieminen. Heidät mainitaan Keihäskoskella aluksi Kajalan mäkitupalaisina, mutta vuonna 1912 he ostivat Rantainmaan palstan Kajalasta Jalmari ja Fanny Kairiselta. Kauppakirjan mukaan Kairiset myivät ”Kajalan Rantainmaan palstasta Latokorvenpelto nimisen maakappaleen 2,79 ha Frans Niemiselle ja hänen vaimolleen Hilma Eufemialle 1500 mk hintaan”. Rantainmaan palsta sijaitsee Oripäälle menevän tien varressa aivan Oripään rajalla samoihin aikoihin perustetun Väinölän tilan naapurissa.
Frans ja Hilma, kutsumanimeltään ”Miia” Niemiselle syntyi yhteensä kymmenen lasta. Oripäässä olivat syntyneet tytär Hilda Maria vuonna 1904 ja poika Einari Nikolai 1907. Einari toimi myöhemmin taksikuskina Kauttualla. Hildasta tuli aikanaan naapuritila Rintalan emäntä mentyään naimisiin Yrjö Rintalan kanssa. Keihäskoskella Niemisen perheeseen syntyi vuona 1910 Saima Eleonora, joka jäi asumaan kotitilalle. Hän oli nuorena ”köksänä” Rekolassa ja Kajalassa ja toimi meijerinapulaisena Makkarkosken meijerissä. Äidin sairastuttua hän hoiti vanhempiaan ja teki maatilan emännän työt, hoiti karjan ja talouden. Hän oli vaatimaton ja hyväntahtoinen ihminen, joka auttoi muita. Saima asui Niemisen mökissä vuoteen 1995 asti, jolloin muutti kirkonkylälle.
Vuonna 1913 syntynyt Paavo Johannes haavoittui talvisodassa ja kuoli sotasairaalassa kesällä 1940. Vuonna 1915 syntynyt tytär Taimi Katri menehtyi kolmivuotiaana. Taimi Annikki, joka syntyi vuonna 1919, oli nuorena kotiapulaisena Yläneellä ja Eurassa, jossa meni naimisiin ja asui perheineen Kauttualla. Vuosina 1923 ja 1925 syntyivät pojat Aarne Allan, joka toimi poliisikonstaapelina Helsingissä ja Erkki Ilmari, joka oli ammatiltaan autonkuljettaja ja kuoli nuorena miehenä tuberkuloosiin. Vielä perheeseen syntyi kaksi tyttöä, vuonna 1928 Alli Esteri ja 1933 kuopus Meeri Marjatta. Alli oli töissä mm. SOK:n liikkeessä Mynämäessä ja naimisiin mentyään maatilan emäntänä Mietoisissa. Meeri on asunut suurimman osan elämästään Yläneellä ja toimi kaupanmyyjänä, viimeksi Yläneen E-liikkeessä. Tätä kirjoitusta on tehty yhdessä Meerin kanssa, joka on muistellut perhettään ja lapsuutensa aikoja. Hänen tyttärensä Tuire Nieminen on myös ollut tietojen keruussa mukana. Hän asui lapsuutensa ja kouluaikansa Saima-tätinsä luona ja kävi Keihäskosken koulua.
Frans Nieminen aloitti mökin ja muiden rakennusten rakentamisen luultavasti jo mäkitupalaisena, sillä Rantainmaan palstalla ei ollut rakennuksia. Asuinrakennuksessa oli keittiö ja kamari. Pihapiirissä oli navetta ja kammio, jonka päässä oli talli. Pihasta johti koivukuja Oripäähän johtavalle tielle. Tien vieressä oli Niemisen savusauna, missä naapuritkin kävivät savusaunan löylyissä. Myöhemmin tehtiin pihalle uusi sauna.
Tilalla oli pari lehmää, alkuaikoina myös hevonen, kanoja ja lisäksi kasvatettiin possu. Pelloilla viljeltiin ruista, rehuviljaa, heinää ja perunaa. Meeri muistaa olleensa mukana, kun ruista käytiin puimassa Rajalassa. Omaa niittyä tai metsää ei ollut. Lehmät vietiin kesällä Ylikylään Jussi Kylänpään torpan lähellä olevalle yhteislaitumelle tai syötettiin pellonpientareilla. Puutarhassa oli kolme isoa omenapuuta, luumupuita ja herukkapensaita. Isä kävi oman tilan töiden ohella Keihäskosken taloissa töissä ja äitikin kävi joskus siivoamassa ja pesemässä pyykkiä. Frans-isä eli 84-vuotiaaksi, äiti kuoli 66-vuotiaana vuonna 1950.
Meerin lapsuuden leikkikavereita olivat Rajalan Mirja ja Sillanpäästä Suoma ja Sisko. Alakoulua käytiin Kalinin koulussa Kajalaa vastapäätä. Talvella se oli joskus niin kylmä, että opettaja Veera Kalinin piti keskeyttää koulupäivä. Yläluokille mentiin Keihäskosken kouluun. Siellä opettajana oli Liisa Harteela. Meerin mieleen on jäänyt opettajan moitteet siitä, että heidän luokkansa oli kertolaskutaidossa koulun huonoin. Meeri muistaa koulusta myös, miten ihanaa sianlihakastiketta koulun keittäjä Elina Lehtilä teki.
Tilanpidon loputtua Anita ja Risto Ristolainen Väinölästä vuokrasivat Niemisen peltoja. Kun talo oli jäänyt tyhjäksi Saiman muuttaessa kirkonkylään, Ristolaiset ostivat vuonna 1999 tilan 2,3 hehtaarin ”Latokorven pellon palstan, tontin ja asuinrakennuksen”. Tapio Rintala peri isoäitinsä Hildan osuuden talosta ja osti Allin perikunnalta hänen osuutensa, yhteensä noin 1 ha. Niemisen talo seisoi harmaantuneena suuren omenapuun katveessa vielä 2000-luvulla ja viimein se purettiin vuonna 2019.
Lähteet: Yläneen ja Säkylän rippikirjat
Haastattelut: Meeri Nieminen, Tuire Nieminen, Risto Ristolainen ja muita kyläläisiä
Kuvat: Meeri Nieminen
Kokosi: Hanna-Leena Kaihola
