Karl Aleksander (Kalle) Kronström (s. 1880 Tourulassa) ja hänen vaimonsa Elsa Kustaantytär (s. 1877 Korkeakoskella) muuttivat nuorena parina Korkeakoskelle Mäkelä-nimiselle tilalle ja ottivat silloin sukunimekseen Mäkelä. Sieltä he muuttivat 1920-luvulla Prusilan Kotiranta-nimiselle tilalle. Heidän poikansa Erkki Johannes Mäkelä, s 1901 ja hänen vaimonsa Venla Amanda o.s. Aaltonen, s. 1905, asettuivat nuorena parina perheineen Keihäskosken Takalan torppaan. Takala oli vanha Rekolan torppa, jossa tiedetään asuneen torpparina Isak Takala 1830-50-luvuilla. Yhden huoneen käsittävä torppa sijaitsi nykyisen Kajanderin tilan kuivuri kohdalla. Erkki ja Venla Mäkelän lapset ovat Aila Kaarina, s. 1936, Mikko Johannes, s. 1938, Anja Kaarina 1943.

Sodan jälkeen Erkki Mäkelä sai hankituksi rintamamiestilan Niittykulmantien suunnalta. Tila, joka on erotettu Väinölän maista, sai nimen Koivula, Rno 1:17 ja sijaitsee nykyisen Koivutien varrella. Tilaan kuuluu myös Koivula I-niminen palsta, Rno 2:81, joka on erotettu Knuutilan maista. Tilalla oli peltoa, mutta ei rakennuksia. Erkki Mäkelä rakensi yhdessä Eemeli Lehtilän kanssa asuinrakennuksen vuonna 1954, karjarakennus sekä sauna valmistuivat 1957. Tilalle muutettiin 1950-luvun puolivälissä.

Tilan kokonaispinta-ala on noin 28 ha, josta metsää on 20 ha ja viljeltyä on 7,7 ha. Tästä on Erkki Mäkelän aikana raivattu 2,5 ha. Nykyisin salaojituksen myötä peltopinta-ala on noin 9 ha.
Tila oli karjatila, jossa oli kuusi suomenrotuista lypsävää ja neljä nuorta karjaa. Lisäksi oli noin 100 kanaa. Karjanhoito lopetettiin 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi liittyi EU:hun. Tilalla on viljelty kauraa, ruista, ohraa, sokerijuurikasta, rehukaalia, heinää ja perunaa. Tilan ensimmäinen traktori Valmet 359 ja siihen kuuluvat työkoneet hankittiin v. 1960.
Tilan pitoa jatkoi Mikko Mäkelä yhdessä sisartensa kanssa vuodesta 1985 alkaen. Tilan omistaa sisarusten muodostama perikunta. Nykyisin pellot ovat vuokralla. Mikko toimi tilanpidon lisäksi Makkarkosken maidonhankintapiirin maitokuskina vuodesta 1953 ensin hevosella ja vuosina 1960-65 traktorilla. Ns. Satolan kulman lenkki alkoi Mäkelästä ja jatkui Jaakko Sillanpään kautta puhelinkeskuksen tienhaaraan. Sieltä reitti kulki Heikkilästä alkaen Rajalan, Sillanpään, Väinölän, Rintalan, Niemisen ja Teinilän kautta meijerille. Lisäksi Mikko teki jonkin verran metsätöitä.

Lähteenä Mikko Mäkelän kertomukset ja Erkki Mäkelän antamat tiedot v. 1970 teokseen Maaseudun järjestöväkeä 1970. Tekstin kirjoitti Hanna-Leena Kaihola