Talvi-ja jatkosodassa kaatuneet

Keihäskoskelta ja Tourulasta kotoisin olevia miehiä kuoli talvi- ja jatkosodissa yhteensä 19. Talvisodassa kuoli Tourulasta viisi ja Keihäskoskelta kolme miestä. Jatkosodassa kuoli Tourulasta kahdeksan ja Keihäskoskelta kolme.

Parhaassa iässä olevat miehet olivat äitiensä ja isiensä poikia, mutta myös puolisoja ja lastensa isiä.
Miehistä 11 oli vielä poikamiehiä, kahdeksan naimisissa ja kuudella oli myös lapsia. Tiloja jäi vaille isäntää tai jatkajaa.

Keihäskoskelta talvisodassa kaatuneet:
Viljo Teinhard Satola (s. 1907) Keihäskosken Satolasta kaatui 32-vuotiaana. Hän oli kahden lapsen isä.
Eero Einari Kajander (s.1905) Keihäskosken Ylitalosta kaatui 35-vuotiaana. Häneltä jäi vaimo.
Paavo Johannes Nieminen (s. 1913), autonkuljettaja Keihäskoskelta sairastui vakavasti rintamalla ja kuoli Porvoon parantolassa 26-vuotiaana.
Keihäskoskelta jatkosodassa kaatuneet:
Kalle Into Puisto (s. 1910) oli isäntänä Keihäskosken Mäenpään tilalla. Hän taisteli talvi- ja jatkosodassa ja kaatui 30-vuotiaana. Hän oli kolmen lapsen isä.
Kalle Paavali Vuorio (s. 1920) oli Keihäskosken Vuorion poika ja kaatui 21-vuotiaana.
Kalle Johannes Nisula (s. 1900) oli maatyömiehenä Keihäskosken Prusilassa. Hän taisteli talvi- ja jatkosodassa, jossa kaatui 41-vuotiaana ja haudattiin kotipitäjäänsä Petäjävedelle.

Tourulasta talvisodassa kaatuneet:
Eino Eerik Teini (s. 1912) oli maatyömies, syntyisin Kokemäeltä ja asui perheineen Tourulassa Heikkilän tilalla. Hän kaatui 27-vuotiaana ja oli viiden lapsen isä.
Frans Gerhard Rantanen (s. 1904) oli Tourulan Kuuselan isäntä. Hän kaatui 36-vuotiaana ja oli pienen pojan isä.
Frans Emil Lehtonen (s. 1911) oli maatyömies, Lehtolan tilan poika Tourulasta. Hän oli naimisissa ja kaatui 28-vuotiaana.
Frans Oiva Lehtonen (s. 1915) oli maatyömies Tourulasta. Hän kaatui 24-vuotiaana.
Kaino Leonard Lehtonen (s. 1918) oli työmies ja Tourulan metsänvartijan Lehtosen poika. Hän kaatui 21-vuotiaana.
Tourulasta jatkosodassa kaatuneet:
Veini Valdemar Mikkola (s. 1906) toimi asioitsijana Tourulassa. Hän taisteli talvi- ja jatkosodassa ja kaatui 35-vuotiaana. Hän oli kahden lapsen isä.
Viljo Evert Leppänen (s. 1904) oli muurari Tourulassa. Hän taisteli talvi- ja jatkosodassa ja kaatui 36-vuotiaana. Hän oli pienen pojan isä.
Tourulan Vastamäen tilalta kaatuivat veljekset Toivo ja Viljo:
Toivo Aleksander Vastamäki (s. 1916) oli Vastamäen tilan poika ja opiskelija. Hän taisteli talvi- ja jatkosodassa ja kaatui 25-vuotiaana.
Viljo Mauno Mikael Vastamäki (s. 1921) oli Vastamäen tilan poika ja kaatui 22-vuotiaana.
Toivo Olavi Seppälä (s. 1914) oli Tourulan kartanon pehtorin poika. Hän kaatui 26-vuotiaana.
Kustaa Nikolai Kallionpää (s. 1918) oli työmiehenä Puolimatkan talossa Tourulassa. Hän kaatui 23-vuotiaana.
Keijo Tapani Kuusela (s. 1921) oli Tourulan Sydänojan tilan poika. Hän kaatui 23-vuotiaana.
Uuno Vihtori Outanen (s. 1912) oli maatyömies Tourulassa. Hän taisteli talvi- ja jatkosodassa ja kaatui 28-vuotiaana.

Kohtalokkaissa taisteluissa menehtyneet

Talvisota 1939-40

Talvisodassa yläneläisistä sotilaista valtaosa palveli viidennen divisioonan (5D) alaisissa joukko-osastoissa, pääosin jalkaväkirykmenteissä JR 13, JR 14 ja JR 15, mutta yksittäin myös useissa muissa jalkaväkirykmenteissä. Joukko-osastoista pääosa sijoitettiin Länsi-Kannakselle.
Joulukuussa 1939 yläneläisiä miehiä sisältäviä joukko-osastoja taisteli puna-armeijan suurhyökkäystä vastaan Summan kylässä ja Lähteen kaistalla. Kovassa puolustustaistelussa, jotka tunnetaan myöhemmin Summan ihmeenä, kaatui seitsemän yläneläismiestä, joista ei kuitenkaan yksikään Tourulasta eikä Keihäskoskelta.
Talvisodassa kaatui yhteensä 26 yläneläismiestä, joista lähes puolet kovissa taisteluissa sodan viimeisenä kuukautena, maaliskuussa 1940. Myös kaikki seitsemän Tourulasta ja Keihäskoskelta talvisodassa kaatunutta menehtyivät sodan loppuvaiheessa.

Helmikuun 11. päivänä 1940 Neuvostoliitto aloitti moninkertaisella ylivoimalla suurhyökkäyksen Summan alueella. Siellä taisteltiin Mannerheim-linjalla 10 päivää, kunnes linjan läpimurto tapahtui Lähteen lohkolla. Vaikka muualla Kannaksella linja kesti, suuri ylivoima pakotti suomalaiset perääntymään Viipurin ja Vuoksen väliseen väliasemaan. Siellä iso joukko yläneläisiäkin taisteli kahden viikon ajan. Helmi-maaliskuun vaihteessa joukot vedettiin taka-asemaan Viipurin-Talin-Vuoksen linjalle.
Näissä taisteluissa kaatui Tourulasta ja Keihäskoskelta yhteensä seitsemän miestä.
Keihäskoskelainen sotamies Eero Kajander katosi 13.2.1940 Summan taistelussa Majajoella ja siunattiin poissaolevana Yläneen sankarihautaan kesäkuussa 1940.
Sotamies Viljo Satola Keihäskoskelta ja korpraali Eino Teini Tourulasta kaatuivat 3.3. ja 9.3.1940 Kärstilässä Viipurin maalaiskunnassa. Kaikki edellä mainitut taistelivat JR 13:ssa.
Kersantti Frans Oiva Lehtonen kaatui 5.3.1940 Talin taistelussa ja sotamies Frans Rantanen kaatui 11.3.1940 myös Talissa. Viipurin maalaiskunnassa. Frans Oiva Lehtonen taisteli JR 62:ssa ja Frans Rantanen 2 Pr:ssa.
Sotamies Kaino Lehtonen kaatui 7.3.1940 Viipurissa. Hän taisteli JR 7:ssä.
Sotamies Frans Emil Lehtonen Tourulasta kaatui sodan viimeisenä päivänä 12.3.1940 Äyräpään Vuosalmessa. Hän taisteli JR 63:ssa.

Jatkosota 1941-44

Jatkosodan alkaessa Yläneen miehistä ja joistakin muista pitäjistä tulleista miehistä muodostettiin ns. Karmon pataljoonan yhdestoista komppania (JR60/11). Siinä oli noin 200 miestä. Karmon pataljoona oli JR 60:n kolmas pataljoona (JR 60/III). JR 60 kuului 1 D:n joukkoihin.
Juhannusaattona 1941 alkanut junamatka päättyi Joensuuhun (Kaltimon asemalle), josta alkoi marssi kohti Itä-Karjalaa, JR 60:n asemapaikkaa. Suomen raja ylitettiin 19.7.1941. Yläneläisistä muodostettu komppania (JR 60/III/11) oli valtaamassa Vieljärveä. Sen jälkeen Karmon pataljoona miehitti Savinovon kylän Aunuksessa. Seuraavana yönä 24.7.1941 vihollinen pääsi yllättämään suomalaiset tiettävästi paikallisen siviilin opastamana. Ankara taistelu Savinovosta kesti useita päiviä ja vaati 12 yläneläistä uhria. Haavoittuneita oli lähes 40. Taistelun sekasortoisessa alussa kaatui kolme miestä Tourulasta ja yksi Keihäskoskelta.

Vänrikki Toivo Seppälä kaatui 25.7.1941. Korpraali Uuno Outanen haavoittui taistelussa ja kuoli 27.7.1941 kenttäsairaalassa. Alikersantti Viljo Leppänen ja keihäskoskelainen sotamies Kalle Nisula kaatuivat 28.7.1941. Kaikki JR 60:n komppania 11:sta (JR 60/III/11).

Savinovon taistelun jälkeen JR 60 aloitti etenemisen kohti Petroskoita. Savinovon lähikylissä Kanganalitsassa ja Efimofassa käytiin kovia taisteluja ja menetettiin kaatuneina viisi yläneläistä. Syyskuun 3. päivä 1941 oli synkkä kyläläisille. Edellä mainituissa Aunuksen kylissä kaatuivat samana päivänä 3.9.1941 tourulalaiset sotamies Toivo Vastamäki ja korpraali Veini Mikkola sekä Keihäskoskelta sotamies Kalle Puisto.

JR 60 osallistui Petroskoin (Äänislinnan) valtaukseen lokakuun alussa ja sotatie jatkui edelleen kohti Karhumäkeä ja sen suurtaistelua. Suomen joukot pysähtyivät Maaselän kannakselle 8.12.1941. Suomi oli saavuttanut asettamansa tavoitteen ja jatkosodan raskas hyökkäysvaihe oli päättynyt.

Jatkosodan alkuvaiheessa valtaosa yläneläisistä oli taistellut Yläneen komppaniassa JR 60/11. Osa yläneläisistä oli kuitenkin sijoitettu joukko-osastoihin, joiden asemapaikka oli muualla kuin Itä-Karjalassa.
Keihäskoskelainen 21-vuotias sotamies Kalle Vuorio taisteli JR 53:ssa Vienan Karjalassa. Hän haavoittui vaikeasti taistelussa Uhtualla ja menehtyi kenttäsairaalassa 16.8.1941. Sotamies Kustaa Kallionpää Tourulasta taisteli JR 4:ssä mm. Maaselän Kannaksella ja kaatui siellä 26.10.1941.

Vuoden 1942 alussa hajotettiin komppania ja yläneläisten yhteinen sotatie päättyi. Samalla luovuttiin yhden paikkakunnan komppanioista, mikä oli vaikeissa taisteluissa aiheuttanut samaan pitäjään sietämättömän suuria uhrilukuja.
Myös asemasotavaiheen aikana käytiin taisteluja. Yläneläisiä kaatui yhteensä 13, mutta ei Tourulasta eikä Keihäskoskelta. Asemasodan aikana myönnettiin kotilomia pidemmiksi jaksoiksi mm. kevätkylvöihin ja viljankorjuuseen liittyen.

Kesäkuussa 10.6.1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella, Aunuksen kannaksella ja Syvärillä ennen näkemättömällä ylivoimalla. Karjalan Kannaksella menetettiin pääpuolustusasemat nopeasti ja vetäytyminen päättyi Viipuri-Kuparsaari-Taipale-väliselle linjalle. Torjuntavoitto Tali-Ihantalassa 30.6.1944 pysäytti puna-armeijan etenemisen.

Kesä-heinäkuun aikana 1944 kaatui kuusi yläneläismiestä eri puolilla Karjalan Kannasta. Näistä kaksi Kannaksen sankarivainajaa oli Tourulan kylästä. Sotamies Viljo Vastamäki Tourulasta taisteli JR 49:ssä Vuosalmen torjuntataistelussa. Hän kaatui 18.6.1944 ylitettäessä Vuoksen virtaa Oravaniemessä Valkjärvellä. Hänen ruumiinsa jäi Vuoksen virtaan ja hänet siunattiin Yläneen sankarihautaan 6.8.1944.
Sotamies Keijo Kuusela Tourulasta taisteli 7 Pr:ssä. Hän haavoittui Porolammilla 1941 ja Krivissä Maaselässä 1942. Keijo Kuusela kaatui 3.7.1944, Juustilassa Viipurin maalaiskunnassa.

Teksti: Hanna-Leena Kaihola ja Tuija Olenius

Kiitokset:
Markku Hämäläinen auttoi meitä tarkistamalla tekstissä käytetyt sotilastermit ja joukko-osastomerkinnät.

Lähteet:
Pia Mattila-Lonka, Kartanoita ja korven kansaa, 2001
Markku Wuoti, Sodan Tuskaa, 2015
Kansallisarkisto, kaatuneiden kantakortit
Kansallisarkisto, sotapäiväkirjat
Yläneen seurakunnan rippikirjat