August Åkerman – räätäli, kunnallismies ja peltomies

August Åkerman oli syntynyt 1864 Yläneellä pitäjänräätäli Karl August Åkermanin ja Sofia Åkermanin vanhimpana lapsena. Ammatiltaan hän oli myös räätäli jo toisessa polvessa. Hän oli myös yhteiskunnallisesti valveutunut henkilö. August Åkerman oli Yläneen työväenyhdistyksen perustajajäsen ja valittiin Yläneen kuntakokouksen johtoon v. 1908. Kun Yläneellä valittiin jäsenet kunnanvaltuustoon kunnallisvaaleissa ensi kertaa yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella, hän tuli valituksi ”vapaamielisten listalta” ja toimi kunnanvaltuuston ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1919-22. Hän oli Yläneelle perustetun kirjaston johtokunnan jäsen vuodesta 1895 ja toimi pitkään kirjastonhoitajana Yläneen kirkonkylässä asuessaan. Myöhemmin hän toimi Keihäskosken koulun johtokunnan jäsenenä. August Åkerman oli myös mukana perustamassa Yläneen Osuusliikettä v. 1904.

Yläneen kunta oli ostanut vuonna 1906 Knuutilan noin 200 hehtaarin suuruisen kantatilan Keihäskoskelta. Vuonna 1908 kuntakokous päätti, että tilan pellot ja osa metsistä palstoitetaan ja myydään tilattomille. Tuolloin August Åkerman oli kuntakokouksen johdossa ja hänellä oli mahdollisuus seurata palstoitusta ja tilojen myyntiä. Oliko nimi enne, kun Åkerman kiinnostui tilalliseksi ryhtymisestä? August Åkermanin sisar Aleksandra oli yläneläisen kauppiaan Frans Wahlbergin vaimo. Vähän aikaisemmin myös Wahlberg oli ostanut Makkarkosken Alastalosta suurehkon palstan ja ryhtymässä maanviljelijäksi. Muistitiedon mukaan hän innosti Åkermania maatilakaupoille. Maanviljelys alkoi tuolloin kehittyä voimakkaasti ja mm. nopeasti levinnyt osuuskuntaliike mahdollisti maanviljelyskoneiden käyttöönoton myös muilla kuin suurtiloilla.

Aluksi Knuutilan palstoista saatiin myytyä vain pari, mutta loppuvuodesta 1911 Yläneen kuntakokous teki päätöksen useiden palstojen myymisestä. August Åkermanin tekemä tarjous hyväksyttiin ja hän osti Knuutilan tilasta kolme palstaa: 2:11 Mäkitalon (ent. Peräpelto), 2:13 Hakalan ja 2:14 Peltolan (ent. Vahetusmaa) palstat. Peltoa ja niittyä näissä oli yhteensä n. 20 ha ja metsää saman verran. Syntynyt Peltolan tila sijaitsee Keihäskosken kylätaajamassa Oripääntieltä erkanevan tien varrella. Tilan hankkimisen jälkeen August Åkermanin perhe alkoi käyttää sukunimeä Peltola, mutta August itse käytti myös Åkerman nimeä.

August Åkerman rakensi isolle perheelleen jo ensimmäisinä vuosina suuren hirsisen asuintalon ja tarvittavat karja- ja talousrakennukset. 1930-luvulla karjan määrä oli neljä lypsävää lehmää ja lisäksi nuorta karjaa. Tilalla oli emakko, kasvatettiin porsaita ja lisäksi oli noin 100 kanaa. Työjuhtana oli hevoset. Tilalla viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja heinää.

Risto ja Lempi Peltola – 60 vuotta tilanpitoa Keihäskoskella

August ja Emilia Åkermanin lapsista nuorin Risto Peltola (s. 1911) jatkoi tilan isännyyttä v. 1937. Hän viljeli tilaa vaimonsa Lempin (o.s. Aula, s. 1916) kanssa lähes 50 vuoden ajan vuoteen 1984 asti. Risto Peltola oli käynyt Loimaan maamieskoulun. Hän toimi Säästöpankin hallituksen jäsenenä ja koulujen johtokuntien sekä koululautakunnan jäsenenä. Hänen parhaat nuoruusvuotensa kuluivat isänmaan puolustamisessa, missä niin talvi- kuin jatkosodassa oli usein hengenlähtö lähellä. Lempi oli käynyt kansanopiston. Hän hoiti pääasiassa karjan, kotitaloustyöt ja lapset. Silloin harvoin, kun aikaa jäi, hänellä oli aina käsityö käsissään.

Tilan lehmäluku lisääntyi jo ennen sotia seitsemäksi. Lisäksi oli nuorta karjaa ja emakko. Myös kanojen määrä lisättiin 200:aan. Uusi tiilinen karjarakennus, joka sisälsi navetan, tallin, AIV-tornin ja työ- sekä rehutiloja valmistui myös ennen sotia 1939. Pelloista puolet oli heinällä ja loput rehuviljalla, kunnes mallasohra ja vehnänviljely lisääntyivät. Tilan pelloille oli jo 1950-luvulla tehty kylän lähes ensimmäiset salaojitukset, joka työ on jatkunut myöhemmin täydennys- ja uudismaiden salaojituksina. Vuonna 1963 rakennettiin silloisen mittapuun mukaan tehokas kuivuri siiloineen. 1970-luvulla kanojen määrä oli lisätty 500:aan.

Ensimmäinen traktori hankittiin yhteisesti Mäkitalon tilan Varhon isännän kanssa sotien jälkeen. Työkoneita olivat kyntöaurat, lapiorullaäes, niittokone, oja-aura avo-ojien kunnostukseen ja peräkärryt. Tilalla oli myös oma tappuri. 1970-luvun lopulla Risto ja Lempi Peltola luopuivat karjasta. Viimeiset kotieläimet olivat lampaita. 1980-luvulla päätuotantosuunta oli kasvinviljely.

Risto ja Lempi Peltolan aikana laajennettiin tilan pelto- ja metsäalaa. Antti Majasen luopuessa Prusilan tilasta 50-luvun lopulla Risto Peltola osti häneltä 12 ha peltoa ja 6 ha metsää, jotka hän myi myöhemmin pojalleen Markku Peltolalle. Metsäala kasvatettiin 1970-luvulla noin kaksinkertaiseksi ostamalla Kajalasta parikymmentä hehtaaria ja kunnalta kuusi hehtaaria metsää josta 3 ha raivattiin pelloksi. Tilan kokonaispinta-ala oli näin kasvanut 64 hehtaariksi.
Risto Peltola rakennutti vielä 1970-luvun alussa täysin uuden tiilisen asuinrakennuksen tuleville polville. Uuteen taloon tehtiin myös uima-allas, joita hän oli nähnyt matkustaessaan Amerikkaan v.1966 veljensä Niilo Åkermanin luo. Risto ja Lempi Peltola luopuivat tilanpidosta vuonna 1984 ja muuttivat Yläneen keskustaan kerrostalokolmioon.

Viljatilasta broileritilaksi

Peltolan tilan ostivat vuonna 1984 Peltolan nuorin poika Tapio (s. 1955) ja hänen vaimonsa Irmeli (o.s. Airaksinen, s. 1955). Tapio oli käynyt metsäkoulun Kullaalla ja toimi aluksi Metsänparannuspiirin palveluksessa Hyvinkäällä ja Metsäliiton palveluksessa Loimaalla ja Yläneellä, kunnes tila ja sen kehittäminen vaati kaiken ajan. Tuotantosuunta muutettiin broilerinkasvatukseksi. Vuonna 1988 rakennettiin ensimmäinen broilerinkasvattamo 15000 linnulle. Seuraavat laajennukset tehtiin vuosina1996 ja 2007, jolloin lintujen määrä nousi 60000:een. Tilaa hoidettiin pääasiassa isännän ja emännän voimin. Ensimmäisten laajennusten jälkeen käytettiin kanaloiden pesuun ulkopuolista yrittäjää ja maatalouslomituksen järjestämisessä myös kunnan lomituspalveluja. Tilalla on viljelty vehnää, ohraa, kauraa, sokerijuurikasta ja muutamana vuotena avomaakurkkua. Risto Peltolan aikana oli aloitettu nurminadan ja kauran siemenviljely sopimusviljelynä, josta kuitenkin Tapion aikana luovuttiin.

Irmelillä on hammashoitajan koulutus ja hän työskenteli aikaisemmin Hyvinkäällä ja Loimaan seudulla. Peltolan tilalle Keihäskoskelle muutettaessa hän jäi pian kotiin hoitamaan perheen kahta poikaa ja emännän tehtäviä. Niihin kuuluivat broilerinkasvatukseen liittyvien päivittäisten töiden ohessa yhä lisääntyvät atk:lla hoidettavat kirjalliset tehtävät. Maatilalla syntyivät vielä tyttö ja poika Tero, josta tuli myöhemmin tilanpidon jatkaja. Lasten tultua kouluikään Irmeli kouluttautui vyöhyke- ja hierontaterapeutiksi ja aloitti vastaanoton kotona v.1997.

Peltolan Tila Oy

Vuonna 2000 perustettiin Peltolan Tila Oy, johon tulivat osakkaiksi Tapio ja Irmeli Peltola puoliksi. Vuonna 2014 tehdyssä sukupolvenvaihdossa Peltolan Tila Oy siirtyi Tero ja Heidi Peltolalle.
Broilerinkasvatuksen lisäksi Peltolassa harjoitetaan metsänhoitoa ja metsäurakointia sekä tuotetaan lämmityshaketta lähialueen maatiloille ja yrityksille. Tilalla on metsäkoneita, neljä traktoria ja tarvittavat maatalouskoneet. Lisäksi käytetään Keihäskosken maamiesseuran vuokrakoneita.

Tero (s. 1987) ja Heidi (o.s. Niemi, s. 1988) Peltola edustavat neljättä sukupolvea Peltolan tilalla. Tero on käynyt Loimaan maatalousoppilaitoksen isoisänsä esimerkin mukaan. Heidi on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK). Tero vastaa tilan kokonaisuuden toimivuudesta yhdessä Heidin kanssa. Hänen päävastuualueitaan ovat broilerin kasvatus ja peltoviljelys sekä metsätyöt. Heidi hoitaa enimmäkseen päivittäiset broilerinkasvatukseen liittyvät kanalakierrokset, hoitaa kirjanpidon ja erilaisten raporttien laatimisen. On mielenkiintoista huomata, miten emännän työ on muuttunut Peltolan tilalla sadan vuoden aikana karjan ja kotitaloustöiden hoidosta emännyyteen, joka kattaa tehtävät laajasti tuotantotyöstä tietokonetyöskentelyyn.

Peltolan Tilan isännän kuvaus nykyaikaisesta broilerinkasvatuksesta:
Peltolan broileritilalla kanalat lämpenevät lähialueen metsistä saadulla hakkeella. Hakepuut hankitaan tilan metsäkoneilla tai ostetaan paikallisilta metsänomistajilta. Paikallinen yrittäjä tekee puista haketta. Lintujen syömä vehnä tulee tilan pelloilta. Tilan kanaloissa on nykyään etäyhteysvalvonta, jota isäntäväki voi hallita omilta matkapuhelimiltaan tai tietokoneelta. Broilerit kasvatetaan untuvikoista keskimäärin 36 vuorokauden aikana. Vuodessa ehtii tilalla mennä 6-7 erää lintuja. Viimeisin investointi tilalle oli v. 2019 hankitut aurinkokennot, joista saadaan noin kolmasosa sähkön kokonaiskulutuksesta.

Kirjoittajat Tapio ja Irmeli Peltola, Tero ja Heidi Peltola
Haastattelu: Pertti Peltola
Kuvat: Peltolan suvun kuvakokoelmasta
Kokosi Hanna-Leena Kaihola