Juho (Jukka) Reinhold Korkeakoski, s. 1883, oli kotoisin Korkeakosken torpasta Yläneen Korkeakosken kylästä. Vanha Yläneenkartanon torppa tunnetaan jo ainakin 1750-luvulta. Juho Korkeakosken isoisä tuli vuonna 1860 torppariksi Korkeakosken taloon ja Juhon isä Karl August Nykter jatkoi Korkeakosken torpparina. Juho oli perheen pojista toiseksi vanhin. Hän otti myöhemmin sukunimen Korkeakoski ja etunimeksi Jukka.
Jukan vaimo Matilda (Hilda) Vilhelmina Kronström, s. 1889, oli Keihäskoskelta, Karl Magnus ja Amanda Kronströmin tytär. Maakauppias Karl Magnus Kronström oli lähtöisin Dragsfjärdistä. Jukka suuntautui kauppa-alalle ja päätyi kaupanhoitajaksi Virttaan Osuusliikkeeseen, missä pariskunnalla oli kaupan yhteydessä asunto.

Jukka ja Hilda Korkeakoski ostivat vuonna 1932 Keihäskoskelta Kajalan Kulmala-nimiseltä tilalta yhteensä noin puolen hehtaarin maa-alueen, joka sisälsi tontin ja kaksi peltosarkaa. Tontti sijaitsi Hildan kotitalon Kronströmin naapurissa, nykyisen Niittykulmantien alussa. Talo nimettiin Päivöläksi.

Hildan veli Johannes Vihtori Kronström, s. 1897, viljeli Ruoholan tilaa Keihäskoskella yhdessä vaimonsa Katri os. Ilolan kanssa. Heidän kolmen tyttärensä Liisan, Ullan ja Mirjan ollessa vielä pieniä, äiti Katri kuoli. Liisa, joka oli vanhin ja syntynyt vuonna 1934, tuli kasvattityttäreksi Korkeakosken perheeseen Päivölään tätinsä Hildan hoiviin.
Jukka Korkeakoski kuoli vuonna 1943 ja vaimo Hilda 1955. Liisan tehtäväksi tuli nuorena tyttönä kasvatusäitinsä hoitaminen tämän sairastuttua. Liisa toimi 1950-luvulla kauppa-apulaisena Yläneellä ja kaupanhoitajana Keihäskosken Osuusliikkeessä.

Avioiduttuaan Arvi Koiviston kanssa, työ vei pariskunnan vuosikymmeniksi useille paikkakunnille, ensin Oripäähän, sitten useiksi vuosiksi Turkuun taloyhtiön talonmieheksi ja Liisan vielä Rantasalmelle kokin työhön. Jo ennen kasvatti-isän kuolemaa Liisan omistukseen tullut Päivölä säilyi kotina, johon Liisa ja Arvi palasivat lapsineen viikonloppuisin ja lomilla. Eläkkeelle jäätyään Liisa asettui asumaan Päivölään.

Päivölään tehtiin hieno puutarha

Päivölän talo on rakennettu 1930-luvun puolivälissä, Eemeli Lehtinen ja Kosti Heikkilä olivat kirvesmiehinä. Puolitoistakerroksisen puutalon alakerrassa on keittiö ja kaksi kamaria. Yläkerran huoneissa oli 1940-50-luvuilla vuokralaisia. Turusta oli sotaa paossa konsuli Wikeströmin perhe ja sodan jälkeen yläkerrassa asui kaksi maidontarkastuskarjakkoa, Hilda Räsänen ja hänen jälkeensä Anja Mahosenaho sekä myöhemmin asutusneuvoja Paavo Nurmi perheineen.

Tontin hankkimisen jälkeen Jukka Korkeakoski tilasi Suomen Kotipuutarhaliitolta puutarhasuunnitelman tonttia varten. Monivärinen suunnitelma on kehystettynä Päivölän seinällä. Puutarhaan hankittujen kasvien luettelot ovat myös talossa tallella.
Suunnitelmassa suurin osa tonttia on hyötykäytössä sisältäen 14 omenapuuta, 12 marjapensasta, laajan vihannestarhan ja kahdeksan kasvilavaa. Omenalajikkeista mainittakoon Wealthy, Sharlamovski, Sokerimiron ja tavallisemmat Sävstaholm, Antonovka, Åkerö ja Kaneli. Tontti on jaettu osiin ruusu- ja pensasaidanteilla. Lähimpänä taloa on koristepensaita ja tonttia ympäröi orapihlaja-aita, joka myöhemmin korvattiin kuusiaidalla. Läpi tontin kulkevan käytävän vierustat oli suunniteltu perennapenkeiksi. Suunnitelmassa mainitaan mm. 10 pionia. Vaaleanpunaisista ja valkoisista kiinanpioneista ja tummanpunaisista tarhapioneista sekä muista perennoista tehtyjä kukkavihkoja sidottiin myös myyntiin. Pioneista monet ovat vielä 80 vuoden jälkeen hengissä. Vanhoja pioneja on myös annettu muihin keihäskoskelaisiin puutarhoihin. Peltosarkoja viljeli Liisan muistin mukaan hänen isänsä Vihtori Kronström.

Päivölän puutarhasuunnitelma. Oikealla on asuinrakennus. Omenapuut sijaitsevat peltosaran reunassa ja puutarhassa marjapensaiden ympäröiminä. Keskikäytävää reunustavat perennapenkit. Oikealla vuonna 1937 istutettuja pioneja kuvattuna vuonna 2012.

Keihäskosken puhelinkeskus Päivölässä

Yläneen ensimmäinen puhelinkeskus sijaitsi vuodesta 1902 alkaen Kronströmin talossa. Puhelinlinjat kulkivat Oripäästä Keihäskoskelle ja Keihäskosken keskuksesta edelleen Yläneelle. Keskusta hoitivat alusta alkaen Kronströmin suvun naiset aina siihen asti, kun puhelinkeskukset automatisoitiin 1960-luvun lopulla. Puhelinkeskus siirrettiin 1950-luvun lopulla Päivölän taloon, missä se sijaitsi keittiön nurkassa. Keskuksen vastaavana hoitajana oli silloin edelleen Mirja Kronström, joka myös muutti silloin asumaan Päivölään. Koska keskuksen tuli olla auki kaikkina päivinä ja vuorokauden aikoina, työssä avustivat Päivölässä vielä silloin asunut Liisa Kronström sekä talon yläkerrassa asunut Anja Mahosenaho. Keihäskosken Puhelinkeskuksesta on kirjoitettu erillinen historiikki.

Haastattelu: Liisa Koivisto
Kuvat: Liisa Koivisto, Taina Kajander ja Hanna-Leena Kaihola
Teksti: Hanna-Leena Kaihola