Rantala on ollut Yläneenkartanon torppana jo 1700-luvun puolivälissä. Tourulan kartanon omistukseen se siirtyi 1850-luvulla kaupan mukana, kun kartanon omistajasuku Armfeltit ostivat lisää alueita Vainionperästä.

Kristiina Korpelin ja Matti Mandelöf

Rantalan suku on hallinnut tilaa vuodesta 1858, jolloin sen torppareiksi tulivat Matti Mandelöf s.1826, Längelmäki ja Kristiina Korpelin s.1830, Tammela. Matti Mandelöf oli tullut Tourulaan vanhempiensa mukana v.1836, vanhemmat olivat Mojoisten torppareita. Kristiina Korpelin tuli myös vanhempiensa mukana v.1833 Tourulaan, ensin Kynnenojaan, myöhemmin hänen vanhempansa olivat Puolimatkan torppareita.
Kristiina ja Matti saivat kuusi lasta, Amanda, Matilda, Juho, Karl, Henrik ja Ida. Pojat valitsivat sen ajan tavan mukaan sukunimensä itse. Juho otti sukunimekseen Fiander ja Henrik otti nimen Nyström.
Lapsista Amanda meni avioon Sydänojan torpan pojan Wilhelm Matinpojan kanssa, Matilda muutti Pöytyälle, Karl muutti Lapin pitäjään, Henrik muutti Virolahdelle ja Ida meni Keihäskosken Rekolaan piiaksi. Pojista Juho Fiander s.1863 jatkoi torpan pitoa.

Rantalan vanha päärakennus.

Matilda ja Juho Fiander

Juho Fiander avioitui v.1899 Kantolan torpan tyttären Matilda Adamintyttären kanssa, s.1875. He jatkoivat torppareina Rantalassa ja saivat neljä lasta, Lauri, Kalle, Hilda ja Eino.
Juho ja Matilda Fiander olivat Rantalan viimeisiä torppareita, sillä v. 1911 he ostivat Rantalan tilan Ahlström Oy:ltä. Rantalan tila oli lohkaistu Vainionperän Lennon tilasta. Kauppakirja oli yksityiskohtainen, kuten kaikki Ahlström Oy:n siihen aikaan tekemät kauppakirjat. Siinä erikseen mainittiin, ettei tilan yhteyteen kuulu oikeutta vesistöön, mutta tilan kohdalla olevan jokirannan omistajat saavat niittää. Sukunimenä käytettiin tässä vaiheessa Rantalaa. Pojista Kalle jatkoi tilan isännyyttä.

Kalle, Ida ja Kristiina Rantala 1910-luvulla

Kalle ja Alma Rantala

Kalle (Kaarle) s.1902 ja Alma o.s. Heino, s.1906, jatkoivat tilan pitoa vuodesta 1928. Uusi navetta valmistui v.1955. Tilalla oli lehmiä, hevonen ja lampaita. Heidän poikansa Esko jatkoi tilanpitoa.

Kalle Rantala                                                                                             
                                                                                                                                  

Esko ja Mirjami Rantala

Esko s.1936 ja Mirjami o.s. Jaakkola, s.1941, jatkoivat Rantalan tilan isännyyttä. Heillä on neljä lasta Timo, Tauno, Tapio ja Sanna-Mari.
He rakensivat uuden asuinrakennuksen v.1963.
Pelloilla on viljelty rehuviljaa, heinää ja perunaa. Suomenkarja rotuisia lehmiä oli alkuun 5–6, sekä nuorkarjaa. Jymy ja Lysti olivat tilan viimeiset hevoset, niistä luovuttiin 1960-luvulla ja tilalle tuli ensimmäinen traktori, Massey Ferguson 35.
Uusi navetta rakennettiin v.1983 ja lehmämäärä kaksinkertaistui kahteentoista ja rotu vaihtui vähitellen Ayrshireen.  Rantalassa oli monenlaisia muitakin kotieläimiä vuosien varrella, kanoja, lampaita ja sikoja. Lehmistä luovuttiin 2000-luvun alussa.
Esko Rantala oli töissä kirkonkylän Maapohjan kaupassa siihen asti, kun lehmämäärää lisättiin 1980-luvulla.

Mirjami ja Esko Rantala

Nykyisin tilan peltoja viljelee Timo Rantala ja pellot ovat luomussa.

Lisää Rantalan tilan historiaa löytyy historiakirjoitusten osiosta Muistelut: Kristiina Korpelinin (Rantala) muisteluita Tourulan kartanon torpan elämästä 1800-luvulta, Kalle Rantalan radiohaastatteluja ja muisteluita joulun vietosta Tourulan kartanon torpassa. Lisäksi Rantalan tilan aiempia vaiheita löytyy kirjoituksesta Tourulan kartanon torppia Vainionperässä.

Tiedot kokosi v.2023 Tuija Olenius