Latokorven torppa oli Keihäskosken Kajalan tilan vanhin torppa 1850-luvulta. Sen ensimmäiset asukkaat kuuluivat Jaakko Carlströmin sukuun, joka omisti Kajalan 1800-luvulla. Carlström oli aikaisemmin toiminut Yläneenkartanon Lietsan rajapiiritalon pehtorina. Carlströmin tytär Gustava oli ottanut kasvattityttärekseen Lietsan renkivoudin tyttären Fredrika Eleanoran (s. 1824). Fredrika kasvoi Kajalassa yhdessä Kajalan renkivoudin pojan Juha Fredrikin (s. 1821) kanssa ja heidät vihittiin v. 1845. Heille annettiin asuttavaksi Kajalan Latokorven torppa. Torppa sijaitsee Oripääntien varrella nykyisen Väinölän tilan naapurina. Juha ja Fredrika saivat neljä lasta (Johan August, s. 1847, Wilhelm, s. 1850, Amanda Fredrika, s. 1852 ja Karl Fredrik, s. 1855.)
Juha Fredrik kuoli v. 1865 ja Fredrika meni uudelleen naimisiin Matti Juhanpojan kanssa (s. 1833), jonka isä oli entinen Knuutilan isäntä, mutta asui myöhemmin perheineen Rintalan torpassa. Fredrika Eleonora kuoli 66-vuotiaana vuonna 1890. Matti meni vielä samana vuonna naimisiin Eva Stiina Lundbergin (s. 1852) kanssa. Latokorven Stiina oli pitäjässä ja laajemminkin tunnettu kuppari, joka eli Keihäskoskella leskenä lähes 90-vuotiaaksi miehensä Matin kuoltua jo v. 1904.
Latokorven torpan ostivat 1930-luvun alussa Lauri Johannes Kajander (s. 1910) ja hänen vaimonsa Olga Maria, o.s. Lehtilä (s. 1904). Lauri Kajander oli kotoisin Keihäskoskelta Jaakolan torpasta, jossa hänen äitinsä Matilda asui vuokralaisena. Jaakola sijaitsi Kukolan torpan naapurina nykyisen Niittykulmantien varrella. Lauri Kajander oli jo lapsena muuttanut Latokorven torppaan Stiinan kasvattipojaksi.
Lauri Kajander oli ammatiltaan nuohooja, mutta hän teki myös mm. metsätöitä. Hän oli monitaitoinen ja aikaansaava mies. Kajanderin lapset muistelevat, miten isä sodan jälkeen kokosi polkupyöriä rikkinäisten pyörien osista ja maalasi ne uudelleen. Hän rakensi sähköompelukoneen pesukoneen moottorista ja ompeli sillä trikoopaitoja ja housuja, hän teki kenkiä laittamalla hankkimiinsa kengän pohjiin uudet päälliset ja hän osasi kutoa sukkia. Vanhemmiten hän teki vielä pärekoreja ja himmeleitä sekä niin paljon polttopuita, että niistä riitti talon seuraavallekin omistajalle. Lauri Kajanderilla oli moottoripyörä, jolla hän kävi Oripäässä nuohoamassa. Isä Lauri asui elämänsä loppuun asti hyväkuntoisena Latokorven talossa, missä kuoli vuonna 1984. Äiti Olga eli lähes 90-vuotiaksi, mutta oli pitkään Yläneen vanhainkodissa.
Latokorven torpan palsta on alkujaan ollut nykyistä huomattavasti suurempi ja ulottui lähes jokirantaan asti. 1960-luvulla suuri osa sen pellosta jäi tien oikaisun alle. Pellossa perhe kasvatti sipulia myyntiin. Kotitarpeiksi kasvatettiin mm. perunaa, porkkanaa ja purjoa. Pihamaalla oli marjapensaita ja kukkaistutuksia. Kasviksista ja marjoista riitti satoa vielä lastenkin perheille.
Tontilla oli asuinrakennuksen lisäksi kanala ja puuvaja. Vanhassa yhden huoneen asuinrakennuksessa asuivat aluksi kasvattiäiti Stiina, hänen tyttärensä Fanny sekä Laurin ja Olgan nuori perhe. Ahdasta oli, joulukuusikin oli ripustettava kattoon. Iltaisin nukkumaan mennessä lattialle levitettiin patjat. Uusi talo rakennettiin 1950-luvulla. Siihen tehtiin kamari ja keittiö sekä vinttihuone.
.
Latokorven perheeseen syntyi kolme lasta: Ulla vuonna 1936, Antti 1837 ja Alli 1938. Parhaana lapsuuden leikkipaikkana heidän muistoissaan oli jokiranta. Kavereina olivat Erforsin lapset Simo ja Elli. Yhdessä kylän lasten kanssa pidettiin urheilukilpailuja. Kesällä pelattiin koulun lentopallokentällä, talvella hiihdettiin. Väinölän takana olevassa metsässä oli hyppyrimäki, johon päästiin hankikantoja pitkin peltojen poikki. Kouluun mentiin myös kaikki yhdessä isolla potkukelkalla Antin ja Ullan potkiessa ja Alli pienimpänä kyydissä ”pikkupotkurissa”. Isä oli tehnyt vesikelkan, jonka kyytiin mahtui monta lasta laskemaan töyräältä joen jäälle. Hauskaa oli ja naurua riitti.
Alakoulua käytiin Kalinin koulussa. Alli oli niin pieni, että häntä ei ensin olisi otettu kouluun, mutta opittuaan lukemaan Ullan ja Antin myötä, hän pääsi aloittamaan koulun ajallaan. Yläkoulussa opettajina olivat sodan jälkeisinä vuosina mm. Alli Kivikari, Linnea Haukka ja Juho Koivisto.
Alli lähti rippikoulun jälkeen Erforsin Ellin kanssa Turkuun, missä he asuivat yhdessä ja työskentelivät Allin tädin Kaarina Kajanderin kaupassa Raunistulassa. Alli oli naimisissa Kauko Jokisen kanssa ja heille syntyi neljä tytärtä. Myöhemmin Alli avioitui tunnetun muusikon Aulis Kotaviidan kanssa. Ulla oli ensin pikkupiikana Rekolan keittiössä, ja sitten hänkin lähti Turkuun ja oli myöhemmin ompelijana turkulaisessa ompelimossa. Ullalla ja miehellään Gunnar Leinolla on kaksi tytärtä. Antti meni Helsinkiin Valiolle töihin. Vaimonsa Mairen hän kuitenkin löysi Makkarkosken meijeristä, missä tämä toimi meijerikkönä. Perheeseen kuuluu tytär ja poika.
Latokorven sisarukset ovat kokoontuivat usein yhdessä perheineen kotitalolle. Suvun yhteisessä kesäpaikassa viljeltiin yhdessä edelleen juureksia ja vihanneksia. Myös isän kuoleman jälkeen he pitivät taloa ja sen ympäristöä kunnossa. Kukat kukkivat pihassa, vaikka talossa ei enää asuttu vakituisesti. Vuonna 2007 he päättivät myydä Latokorven talon Jari Venetpalolle ja hänen silloiselle vaimolleen.
