Kalliomäen tila on ostettu Tourulan kartanon Pellon tilasta v.1927. Ensimmäinen omistaja oli Kustaa Grönholm s.1889, hän oli Tourulan kartanon renki. Kustaa Grönholmin aikana rakennettiin v.1927 asuinrakennus ja navetta 1930-luvulla.
Kaarle (Viljo) ja Helvi Ruusunen
Viljo (s.27.1.1918) ja Helvi Ruusunen (o.s. Tuominen, s.28.6.1922) ostivat tilan v.1949. Asuinrakennusta laajennettiin v.1958 ja peruskorjattiin v.1978. Pelloilla viljeltiin kauraa, ohraa, heinää ja perunoita. Lehmiä oli 1-2 ja nuorkarjaa, hevonen ja kanoja.
Ruususen perhe kotinsa pihalla 1950-luvulla.
Helvi ja Viljo Ruusunen
Karjasta luovuttiin 1960-luvulla. Viljo oli tilan ulkopuolella töissä kirvesmiehenä ja Helvi kävi töissä Lännen Tehtailla. Heillä on kaksi lasta, Tapio, joka menehtyi lapsena ja Taina, joka palasi miehensä Samuli Henttosen kanssa asumaan kotitilalle 2000-luvulla.
Taina ja Samuli Henttonen
Taina ja Samuli Henttonen muuttivat Kalliomäkeen v.2002.
Rantala on ollut Yläneenkartanon torppana jo 1700-luvun puolivälissä. Tourulan kartanon omistukseen se siirtyi 1850-luvulla kaupan mukana, kun kartanon omistajasuku Armfeltit ostivat lisää alueita Vainionperästä.
Kristiina Korpelin ja Matti Mandelöf
Rantalan suku on hallinnut tilaa vuodesta 1858, jolloin sen torppareiksi tulivat Matti Mandelöf s.1826, Längelmäki ja Kristiina Korpelin s.1830, Tammela. Matti Mandelöf oli tullut Tourulaan vanhempiensa mukana v.1836, vanhemmat olivat Mojoisten torppareita. Kristiina Korpelin tuli myös vanhempiensa mukana v.1833 Tourulaan, ensin Kynnenojaan, myöhemmin hänen vanhempansa olivat Puolimatkan torppareita. Kristiina ja Matti saivat kuusi lasta, Amanda, Matilda, Juho, Karl, Henrik ja Ida. Pojat valitsivat sen ajan tavan mukaan sukunimensä itse. Juho otti sukunimekseen Fiander ja Henrik otti nimen Nyström. Lapsista Amanda meni avioon Sydänojan torpan pojan Wilhelm Matinpojan kanssa, Matilda muutti Pöytyälle, Karl muutti Lapin pitäjään, Henrik muutti Virolahdelle ja Ida meni Keihäskosken Rekolaan piiaksi. Pojista Juho Fiander s.1863 jatkoi torpan pitoa.
Rantalan vanha päärakennus.
Matilda ja Juho Fiander
Juho Fiander avioitui v.1899 Kantolan torpan tyttären Matilda Adamintyttären kanssa, s.1875. He jatkoivat torppareina Rantalassa ja saivat neljä lasta, Lauri, Kalle, Hilda ja Eino. Juho ja Matilda Fiander olivat Rantalan viimeisiä torppareita, sillä v. 1911 he ostivat Rantalan tilan Ahlström Oy:ltä. Rantalan tila oli lohkaistu Vainionperän Lennon tilasta. Kauppakirja oli yksityiskohtainen, kuten kaikki Ahlström Oy:n siihen aikaan tekemät kauppakirjat. Siinä erikseen mainittiin, ettei tilan yhteyteen kuulu oikeutta vesistöön, mutta tilan kohdalla olevan jokirannan omistajat saavat niittää. Sukunimenä käytettiin tässä vaiheessa Rantalaa. Pojista Kalle jatkoi tilan isännyyttä.
Kalle, Ida ja Kristiina Rantala 1910-luvulla
Kalle ja Alma Rantala
Kalle (Kaarle) s.1902 ja Alma o.s. Heino, s.1906, jatkoivat tilan pitoa vuodesta 1928. Uusi navetta valmistui v.1955. Tilalla oli lehmiä, hevonen ja lampaita. Heidän poikansa Esko jatkoi tilanpitoa.
Kalle Rantala
Esko ja Mirjami Rantala
Esko s.1936 ja Mirjami o.s. Jaakkola, s.1941, jatkoivat Rantalan tilan isännyyttä. Heillä on neljä lasta Timo, Tauno, Tapio ja Sanna-Mari. He rakensivat uuden asuinrakennuksen v.1963. Pelloilla on viljelty rehuviljaa, heinää ja perunaa. Suomenkarja rotuisia lehmiä oli alkuun 5–6, sekä nuorkarjaa. Jymy ja Lysti olivat tilan viimeiset hevoset, niistä luovuttiin 1960-luvulla ja tilalle tuli ensimmäinen traktori, Massey Ferguson 35. Uusi navetta rakennettiin v.1983 ja lehmämäärä kaksinkertaistui kahteentoista ja rotu vaihtui vähitellen Ayrshireen. Rantalassa oli monenlaisia muitakin kotieläimiä vuosien varrella, kanoja, lampaita ja sikoja. Lehmistä luovuttiin 2000-luvun alussa. Esko Rantala oli töissä kirkonkylän Maapohjan kaupassa siihen asti, kun lehmämäärää lisättiin 1980-luvulla.
Mirjami ja Esko Rantala
Nykyisin tilan peltoja viljelee Timo Rantala ja pellot ovat luomussa.
Lisää Rantalan tilan historiaa löytyy historiakirjoitusten osiosta Muistelut: Kristiina Korpelinin (Rantala) muisteluita Tourulan kartanon torpan elämästä 1800-luvulta, Kalle Rantalan radiohaastatteluja ja muisteluita joulun vietosta Tourulan kartanon torpassa. Lisäksi Rantalan tilan aiempia vaiheita löytyy kirjoituksesta Tourulan kartanon torppia Vainionperässä.
Kynnenoja löytyy vanhoista kirkonkirjoista jo 1700-luvun puolivälissä, se oli silloin Yläneenkartanon torppa. Tourulan kartanon omistaja Abraham Kingelin osti sen 1830-luvulla. Kynnenoja lunastettiin itsenäiseksi tilaksi v.1913.
Juho ja Amanda Kynnenoja
Tilan osti sen viimeinen torppari Juho Fredrik (Hakala, Kantola) s.1858, Alastaro ja Amanda Juhantytär s.1857, Eura. He olivat tulleet Kynnenojaan torppareiksi v.1902. Ajan tavan mukaan he alkoivat käyttää talon nimeä Kynnenoja sukunimenään. Heillä oli viisi lasta Aina, Juho, Kasper, Naimi ja Frans (Nestori).
Kynnenojan talo 1900-luvun alussa.Juho Kynnenoja
Nestori ja Anna Kynnenoja
Juhon ja Amandan poika (Frans) Nestori s.19.6.1896 ja Anna Wilhelmiina s.28.10.1897 jatkoivat heidän jälkeensä isännyyttä. Heillä oli viisi lasta.
Yllä: Nestori ja Anna Kynnenoja. Alhaalla:: Nestori ja Anna perheineen, keskellä tytär Lahja.
Lahja ja Urpo Pihlajamäki
Nestorin ja Annan tytär Lahja Kynnenoja s.1923, vihittiin Urpo Pihlajamäen s.1911, kanssa. He jatkoivat tilan pitoa v. 1960 alkaen. Heillä on yksi tytär Eila. Lahja ja Urpo rakensivat uuden päärakennuksen v.1964. Navettaa, joka alun perin on rakennettu v.1927, peruskorjattiin v.1965. Kynnenojassa ensimmäinen traktori oli Oliver-merkkinen, myös Volvo ja Ford-traktoreita on ollut. Pelloilla on viljelty kauraa, ohraa, vehnää, perunaa ja lanttua. Lehmille on viljelty rehuksi heinää ja laidunta. Lehmiä on ollut 5–6, lisäksi hiehoja ja vasikoita. Myös kanoja pidettiin.
Lahja ja Urpo Pihlajamäki ja Eila tytär.
Eila Pihlajamäki
Tytär Eila Pihlajamäki otti tilan isännyyden v.1984 ja jatkoi viljelyä, sekä lehmien pitoa. Eila kävi lisäksi töissä Silon ompelimossa.
Lehmät kuuluivat Kynnenojan elämään, myös Eilan isännöidessä tilaa, kuvassa Eila lypsämässä.
Kynnenojan tilan varhaisempaa historiaa löytyy kirjoituksesta Tourulan kartanon torppia Vainionperässä.
Tietoja keräsivät v.2023 Tuija Olenius ja Merja Rouvali
